University of Oulu

Seitsemäsluokkalaisten suhde matematiikkaan: asenteet ja oppimistulokset : LUMA-hankkeen lähtötasomittaukset Kajaanissa

Saved in:
Author: Kallonen-Rönkkö, Marja
Organizations: University of Oulu, Faculty of Education, Kajaani Department of Teacher Education
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514251156
Language: Finnish
Published: 1998
Publish Date: 1999-02-19
Description:

Tiivistelmä

Opetusministeriö ja opetushallitus käynnistivät keväällä 1996 matematiikan jaluonnontieteiden osaamisen kehittämishankkeen (LUMA). Pyrkimyksenä onoppiaineiden oppimistulosten parantuminen sekä kiinnostuksen lisääntyminenniiden opiskelua kohtaan. Hankkeen toteuttamiseksi valittiin maan eri puoliltans. pilottikuntia ja niistä pilottikouluja. Kehittämisohjelman käynnistyessä opetushallituspäätti suorittaa sen vaikutusten evaluointia varten LUMA-lähtötasomittauksetpilotti- ja vertailukunnissa.

Tämä tutkimus kytkeytyy valtakunnalliseen LUMA-hankkeeseen. Tutkimuksessahaluttiin yhtäältä saada tietoa paikallisesti vallitsevasta osaamisen tasostamatematiikan opetuksen kehittämisen lähtökohdaksi. Toisaalta haluttiin mahdollistaakäynnistettävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Kajaanissa tehtiinsama lähtötasomittaus kuin pilotti- ja vertailukunnissa sekä lisäksi asennemittauskaikilla peruskoulun 7.-luokilla. Matematiikan oppimistulosten selvittämisessäkäytettiin IEA:n kolmannen koulusaavutustutkimuksen (TIMSS)_mittaria,jonka osioista opetushallituksen edustajat poimivat 30 osiota Suomessa käytettyynmatematiikan koulusaavutuskokeeseen. Kajaanin aineistoa on mahdollistaverrata muuhun kotimaiseen aineistoon sekä kansainväliseen aineistoon.Matematiikan oppimisasenteiden kartoituksessa käytetty mittari oli tutkijan laatima.Mittaukset suoritettiin syyslukukaudella 1996. Matematiikan koulusaavu-tuskokeeseenosallistui 548 oppilasta ja asennekyselyyn 544 oppilasta.

Kajaanin koululaiset ratkaisivat koulusaavutuskokeen 30 tehtävästä oikeinkeskimäärin 20,1 tehtävää (s = 5,3) eli 67 % tehtävistä. Eri ala-asteilta ja niideneri luokilta tulleiden suorituksissa oli tilastollisesti merkitseviä eroja. Sensijaan 6.-luokan matematiikan todistusarvosanoissa ei ollut eroja. Pilottikoulujen, niidenvertailukoulujen sekä Kajaanin koulujen oppilaat menestyivät koulusaavutuskokeessasamantasoisesti.

Kajaanin seitsemäsluokkalaiset menestyivät hyvin verrattaessa tulosta IEA:nkansainväliseen aineistoon. Kajaanin seitsemäsluokkalaisten suoritustaso ylitti viidessätoista osiossa seitsemästätoista IEA:n muiden maiden seitsemäsluokkalaisten keskitason ja 12 osiossa seitsemästätoista kahdeksasluokkalaisten suoritustason. Kansainvälisestä aineistosta on julkistettu toistaiseksi ratkaisu-prosentit 17 osiosta Suomessa käytetyn mittarin 30 osiosta. Koululaisten suoriutumistaso Kajaanissa kuten muissakin kansallisissa aineistoissa oli julkistetuissa osioissa parempi kuin mitä kansallinen taso IEA:n kahdessa aikaisemmassa kansainvälisissä matematiikan koulusaavutustutkimuksessa on ollut.

Kajaanin koululaisten asenteet matematiikan opiskelua kohtaan eivät poikenneet kuvasta, jonka viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat antaneet tämän ikäisten asenteista. Hieman yli puolet koululaisista koki matematiikan joko yhdentekevänä tai vastenmielisenä oppiaineena, vaikka useimmat uskoivat tarvitsevansa matematiikkaa tulevassa työssään. Opetuksen kiinnostavuus sai noin viidesosalta oppilaista kiitettävän arvosanan. Sekä ylä- että ala-asteen opetuksen suhteen koululaisten arviointien keskiarvoksi tuli 7,5. Viidennes kysymykseen vastanneista oppilaista ilmoitti ottavansa matematiikan valinnaisaineeksi yläasteella. Näiden oppilaiden osuus eri luokissa vaihteli välillä 0–82 %. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa matematiikkaa suunnitteli opiskelevansa enemmän kuin pakollisen oppimäärän 23 % kysymykseen vastanneista.

Yläasteen matematiikan opetuksen kiinnostavuuskokemus oli sidoksissa siihen, millä yläasteen luokalla oppilas oli (F = 3,72, p = 0,000), mutta myös siihen millä ala-asteen luokalla oppilas oli opiskellut (F = 2,76, p = 0.000). Oppilaiden näkökulmasta matematiikan kiinnostamattomuus on ongelma, joka aiheutuu tavasta, jolla heidät pannaan oppimaan matematiikkaa. Oppilaiden mielestä matematiikan opetusta ja oppimista vaivasi yleinen monotonisuus, joka heikensi oppiaineksen kiinnostavuutta. Oppilaat toivoivat opetuksen ja työtapojen monipuolistamista ja oppilaiden omien tarpeiden huomioon ottamista. Oppilaista 25 % halusi edetä matematiikan opiskelussa nopeammin kuin luokka eteni. Oppilaista 14 % koki tarvitsevansa apua ymmärtääkseen opiskeltavat asiat.

Matematiikan osuus oppilaiden vapaa-ajassa oli yleisesti ottaen vähäinen, eikä tässä ollut sanottavia eroja osaryhmien välillä. Noin joka kymmenes koululaisista ilmoitti omaavansa jonkin harrastuksen, jossa hyödynsi matematiikan osaamistaan. Matematiikkakerhoihin kuten myös valmennusryhmiin osallistumishalukkuus oli vaatimatonta luokkaa. Oppilaista 6,4 % (f = 44) piti varmana tai mahdollisena osallistumistaan matematiikkakerhoon, jos tällainen kerho järjestettäisiin. Valmennusryhmiin osallistumishalukkaita tai osallistumistaan mahdollisena pitäviä oli 10 % (f = 54) oppilaista. Innokkaimmat oppilaista olisivat halukkaita osallistumaan molempiin.


Series: Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön julkaisuja. A: Tutkimuksia
ISBN: 951-42-5115-6
ISBN Print: 951-42-4668-3
Issue: 14
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.