University of Oulu

Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen : yli 65-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve

Saved in:
Author: Rissanen, Lea1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Public Health Science and General Practice
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 5.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514254414
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 1999
Publish Date: 1999-11-09
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään julkisesti tarkastettavaksi Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilatoksen auditoriossa (Kiviharjuntie 8), 3. päivänä joulukuuta 1999 klo 12.
Reviewer: Docent Pirkko Jäntti
Professor Anna-Maija Pietilä
Description:

Abstract

The daily coping of ageing people at home will be a challenge to society as the proportion of elderly population increases. In order to be able to respond to this challenge, we will need to know about the health and functional capacity of ageing people and their subjective experiences of the social and health care services that may help them to cope at home. The purpose of this study was to describe self-evaluated health, functional capacity and subjective need for and use of social and health care services among people aged over 65 and living in the Siurua area of Pudasjärvi in Finland.

The basic study population consisted of the Pudasjärvi residents aged over 65 years, of whom all those (N = 157) aged over 65 and living in one village were included in the population sample studied. The data were collected using a structured questionnaire. The questionnaire also included open-ended questions pertaining to health and psychic functioning. The results were expressed as mean values and deviations. The inter-variable connections were analysed using cross-tabulation, scatter diagrams, and contingency and Spearman’s correlation coefficients. Discrimination analysis was used to evaluate the use of health care services. The responses to open-ended questions were analysed with inductive content analysis.

The average self-evaluated physical and psychosocial health of the people aged over 65 who participated in the study was good. Men evaluated their health as slightly poorer than women, and they were also more depressive. Feelings of well-being were associated with subjective experiences of good health. For both men and women, well-being was manifested as a rich diversity of everyday life, such as activity and social relations. Most of the ageing people were aware of the importance of taking care of their health, and their health care seemed to be based on knowledge of the impacts of various health-promoting factors and habits on their health status. The study subjects had certain chronic diseases, of which cardiovascular diseases were most common. Three-fourths off the study subjects took some medication daily.

In both age groups, both men and women reported independent management of the basic activities of daily living. Men aged over 75 needed more help than the others in their daily activities. Over the past few years, both men and women had had good rather than satisfactory functional capacity. They described the best part of their lives in largely the same way. For women, life had been and still continued to be full of challenges despite the hardships. Men tended to reminisce about the hardness of life, and many still had bitter and unpleasant memories of the wartime. The major resources of women were religion, family and a positive outlook. Men derived strength from their responsibilities, expectations of a better future and religion. On an average, the social functional capacities of both men and women were good.

The study subjects used social services very rarely, and health was not related to their use. Men and the subjects aged over 75 used slightly more health care services than women. Subjective health was the best discriminator of the use of health care services.

The findings of this research can be used to develop social and health care services to support the coping of ageing and elderly people at home and the social and health care education. They can also be used to plan methods and studies to promote the health and functional capacity of ageing people.

see all

Tiivistelmä

Vanhenevien ihmisten päivittäinen selviytyminen kotona asumisessa on haaste yhteiskunnalle vanhusväestön kasvavan määrän takia. Haasteeseen vastaaminen edellyttää tietoa vanhenevien ihmisten terveydestä ja toimintakyvystä sekä heidän kokemuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, jotka voivat edesauttaa kotona selviytymistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Siuruan alueen yli 65-vuotiaiden terveyttä, toimintakykyä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettua tarvetta ja käyttöä heidän itsensä arvioimana.

Tutkimuksen perusjoukon muodostivat Pudasjärven kunnan yli 65-vuotiaat, joista tutkimusjoukkkoon valittiin yhden kylän kaikki (N=157) yli 65-vuotiaat. Tiedonkeruu toteutettiin strukturoidulla haastattelulomakkeella. Lomakkeessa oli myös avoimia kysymyksiä liittyen terveyteen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Aineistoa kuvattiin keski- ja hajontalukuina. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin ristiintaulukoinnin, hajontakuvioiden, kontingenssi- ja Spearmanin korrelaatiokertoimien avulla. Selittävänä analyysina terveyspalvelujen käyttöön liittyen käytettiin erotteluanalyysiä. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimukseen osallistuneiden yli 65-vuotiaiden itsearvioitu fyysinen ja psykososiaalinen terveys olivat keskimäärin hyviä. Miehet arvioivat terveytensä hieman huonommaksi kuin naiset ja he olivat myöskin depressiivisempiä kuin naiset. Hyvän olon kokemukset liittyivät terveyden kokemiseen. Naisille ja miehille hyvä olo ilmeni monisisältöisinä arkielämän tapahtumina kuten asioiden sujumisena ja sosiaalisina suhteina. Suurin osa vanhenevista ihmisistä oli tietoinen oman terveyden hoitamisen merkityksestä ja terveyden hoitaminen näytti perustuvan tietoon erilaisten terveellisten asioiden vaikutuksesta itsensä hoitamisessa. Tutkittavilla oli pitkäaikaissairauksia, joista tavallisimpia olivat sydän- ja verisuonisairaudet. Kolme neljäsosaa tutkituista käytti lääkkeitä päivittäin.

Molemmissa ikäryhmissä miehet ja naiset arvioivat selviytyvänsä itsenäisesti päivittäisistä perustoiminnoista. Yli 75-vuotiaat miehet tarvitsivat toisten apua enemmän kuin muut asioiden hoitamisessa. Sekä miesten että naisten viime vuosien psyykkinen toimintakyky painottui enemmän hyvään kuin tyydyttävään toimintakykyyn. He kuvasivat elämänsä parasta aikaa osin samalla tavalla. Naisilla elämä oli ollut ja on edelleen haasteita täynnä vaikeista asioista huolimatta. Miesten vastauksissa näyttäytyi elämän kovuus ja monilla vielä sota-aika toi katkeria ja ikäviä asioita mieleen. Voimavarojen lähteinä naisilla oli uskonnollisuus, perhe ja myönteinen elämänasenne. Miehille velvollisuudet, odotus paremmasta huomisesta ja uskonnollisuus antoivat voimia. Miesten ja naisten sosiaalinen toimintakyky oli keskimäärin hyvä.

Sosiaalipalveluja tutkittavat käyttivät hyvin vähän eikä terveydellä ollut yhteyttä niiden käyttöön. Miehet ja yli 75-vuotiaat käyttivät terveyspalveluita hieman enemmän kuin naiset. Koettu terveys erotteli parhaiten terveyspalvelujen käyttäjät.

Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä alan koulutuksessa kehitettäessä vanhenevien ihmisten kotona selviytymistä tukevia palveluja. Tuloksia voidaan käyttää ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä edistävien menetelmien sekä tutkimusten suunnittelussa.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 951-42-5441-4
ISBN Print: 951-42-5440-6
Issue: 560
Subjects:
Copyright information: © University of Oulu, 1999. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.