University of Oulu

Oulun yliopisto opiskelijoiden työyhteisönä : kyselytutkimus opiskelijoiden kokemasta huonosta kohtelusta

Saved in:
Author: Rautio, Arja, Nuutinen, Matti, Väyrynen, Marja
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Pharmacology and Toxicology
University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Paediatrics
University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Pharmacology and Toxicology
University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Paediatrics
University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Pharmacology and Toxicology
University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Paediatrics
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514254996
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 1999
Publish Date: 1999-12-15
Description:

Tiivistelmä

Opettaminen ja oppiminen muodostavat yliopiston keskeisen toiminnan. Kysyimme perustutkintoa opiskelevilta opiskeluun liittyvistä kielteisistä kokemuksista ja huonosta kohtelusta Oulun yliopiston kaikissa tiedekunnissa vuonna 1996. Tutkimukseen osallistui 665 alku- ja loppuvaiheen perustutkinto-opiskelijaa, joista naisia oli 451 ja miehiä 211. Kyselykaavake sisälsi 51 kysymystä, joilla kartoitettiin sekä opiskelijatovereiden että henkilökunnan aiheuttamaa omakohtaisesti koettua huonoa kohtelua tai kiusaamista, väärinkäyttöä, uhkailua, syrjintää, rotusortoa tai sukupuolista häirintää. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan huonon kohtelun yleisyyttä yliopisto-opintojen aikana.

Joka toinen opiskelija koki, että henkilökunta oli kohdellut häntä huonosti vähintään yhden kerran yliopisto-opiskelun aikana. Naiset ilmoittivat huonosta kohtelusta useammin kuin miehet (p = 0,0005). Huonosti kohdeltujen opiskelijoiden määrä lisääntyi opintovuosien myötä. Henkilökunta oli kohdellut töykeästi kerran joka viidettä nais- ja miesopiskelijaa. Kahdesta kolmeen kertaa huonoa kohtelua oli kokenut 20 % naisista (76 opiskelijaa) ja 9 % miehistä (18 opiskelijaa). Yli 4 kertaa töykeän kohtelun kohteeksi oli joutunut joka kymmenes opiskelija. Professorit (p = 0,04), lehtorit ja tuntiopettajat (p <  0,0001) ja muu kuin opetushenkilökunta (p = 0,02) kohtelivat naisopiskelijoita huonommin kuin miehiä. Yleisin huonon kohtelun muoto oli halveksiminen ja nöyryyttäminen, minkä kohteeksi ilmoitti joutuneensa naisista joka kolmas ja miehistä joka viides. Seuraaviksi yleisimmät huonon kohtelun muodot olivat opetushenkilökunnan huutaminen ja karjuminen (11 %), simputus (11 %) sekä sukupuolisen syrjinnän ja häirinnän kohteeksi joutuminen (12 %).

Opiskelijatoverit käyttäytyivät toisiaan kohtaan epäasiallisesti ja loukkaavasti. Joka neljäs nainen ja joka viides mies ilmoitti opiskelijatoverin halveksineen tai nöyryyttäneen häntä. Yhtä usein opiskelijatoverit esittivät kielteisiä tai halveksivia huomautuksia vastaajan valitsemasta ammattiurasta. 19 % nais- ja 16 % miesopiskelijoista ilmoitti toisen opiskelijan vieneen häneltä kunnian hänen tekemästään työstä. Naiset kokivat useammin huonompaa kohtelua toveriensa taholta kuin miehet. Sukupuolisesta syrjinnästä ja häirinnästä mies- ja naisopiskelijat ilmoittivat yhtä paljon (miehet 7,7 %, naiset 6,1 %).

Nais- ja miesopiskelijoiden vastaukset henkilökunnan taholta tapahtuneesta sukupuolisesta häirinnästä ja syrjinnästä erosivat selvästi. Yhteensä 115 opiskelijaa oli kokenut tai havainnut sukupuolista häirintää tai syrjintää: naisista joka viides ja miehistä joka kymmenes. Naiset (18 %) ilmoittivat häirinnästä tai syrjinnästä useammin kuin miehet (5,3 %) (p = 0,0002). Naiset ilmoittivat sukupuolen halveksintaa (12 % naiset ja 3,4 % miehet, p = 0,0007) ja suosikkijärjestelmän käyttöä (naiset 9,0 % ja miehet 2,9 %, p = 0,004) esiintyvän enemmän kuin miehet. Sukupuolen takia huonon arvosanan arveli saaneensa 3,8 % naisista ja 2,4 % miehistä. Lähentelyn kohteeksi joutuivat molemmat sukupuolet yhtä paljon (3,4 %). Avoimissa vastauksissaan naisopiskelijat kertoivat jäävänsä usein miesten varjoon ja saavansa miehiä huonompaa tai seksuaalissävytteistä kohtelua. Sekä miehet että naiset ilmoittivat enenevästi sukupuolisesta häirinnästä ja syrjinnästä opiskelujen edetessä.

Opiskelijoiden vastauksissa oli suuria eroja kysyttäessä omakohtaisesti koettua ja yliopistossa yleensä esiintyvää huonoa kohtelua. Esimerkiksi joka neljäs opiskelija ilmoitti joutuneensa halveksinnan ja nöyryyttämisen kohteeksi, mutta kysyttäessä näiden esiintymistä yleensä yliopisto-opetuksessa 73 % vastasi myöntävästi. Naiset arvelivat huonon kohtelun olevan yleisempää kuin miehet.

Loppupäätelmänä voidaan todeta, että sekä opiskelijatoverit että henkilökunta käyttäytyvät usein epäasiallisesti ja töykeästi. Naisopiskelijat ilmoittavat säännönmukaisesti useammin huonommasta kohtelusta kuin miehet, ja he kiusaantuvat siitä enemmän kuin miehet. Monet huonon kohtelun muodot ovat vaikeasti todennettavissa muutoin kuin olemalla itse vuorovaikutustilanteessa mukana ja aistimalla myös muu kuin verbaalinen viestintä. Kun huonoa kohtelua tapahtuu, kaikille tilanteessa mukana olleille jää mielikuva huonon kohtelun tavallisuudesta. Elinikäisen oppimisen perusta luodaan ja usein uudet tutkijat ja opettajat valitaan eri laitoksille jo perusopintojen aikana. Sellainen oppimisympäristö, joka ei pysty kohtaamaan opiskelijoita aikuisina, tasavertaisina yhteisön jäseninä, ei voi toimia hyvän oppimisen keskuksena. Ilman vuorovaikutustaitojen jatkuvaa kehittämistä opetuksen parantamiseen käytetyt voimavarat jäävät osin hyödyntämättä.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. F, Scripta academica
ISSN: 0781-1306
ISSN-E: 1796-2250
ISSN-L: 0781-1306
ISBN: 951-42-5499-6
ISBN Print: 951-42-5498-8
Issue: 7
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.