|
|
Vanhempien kommunikaatiohäiriöiden pysyvyys ja yhteys skitsofrenialle altistuneiden adoptiolasten ja heidän verrokkiensa ajattelun kehitykselle |
|---|---|
| Author: | Keskitalo, Pirjo1 |
| Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Psychiatry |
| Format: | ebook |
| Version: | published version |
| Access: | open |
| Online Access: | PDF Full Text (PDF, 2.1 MB) |
| Persistent link: | http://urn.fi/urn:isbn:9514256980 |
| Language: | Finnish |
| Published: |
2000
|
| Publish Date: | 2000-06-20 |
| Thesis type: | Doctoral Dissertation |
| Defence Note: | Esitetään julkisesti tarkastettavaksi Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella psykiatrian klinikan Väinö Pääkkösen salissa (Peltolantie 5, A-talo), 25. elokuuta 2000 klo 12. |
| Reviewer: |
Professor Jorma Piha Docent Timo Tuori |
| Description: |
AbstractThe study aimed to assess the Stability of Communication Deviance of 166 adoptive families recruited into the Finnish adoptive family study, including 76 high-risk children and 90 controls. The biological mothers of the high- risk children had been schizophrenic at some stage. The Communication Deviance shown by the adoptive parents and the adopted children was evaluated on the individual and family Rorschach Communication Deviance (CD) scales and, in the case of the parents, also the couple Rorschach tests. The thought disorders of the adopted children were evaluated on the Thought Disorder scale. The following statistical tests were used: χ²-compatibility test, Spearman correlation test and Mann–Whitney U-test, logistic regression analysis and Mantel–Haenzel stratified χ² test to compare the cross-tabulations. Communication Deviance was notably permanent in a variety of interactive situations. The parents showed most permanence between individual and couple Rorschach tasks and spouse and the family tasks. The presence of the children altered parental communication and the presence of the parents altered the children’s communication: the impact was circular, and its magnitude depended on the clarity of communication by both parties. A high risk adoptee did not affect of Communication Deviance shown by the adoptive parents, except in family situations. The adoptive parents of high-risk children were more sensitive to the child’s presence and showed abundant family CD more often than the control parents. Most of the adoptive parents of high-risk children produced a lot of CD in all situations studied, which implies that Communication Deviance is a circular phenomenon, whereby the child further enhances the basically incoherent communication between the parents. The control children’s thought disorders were related to the compatibility of the adoptive parents’ Communication Deviance, and to the degree of parental CD in couple and family tasks while those of the high-risk children were not. Part of the adopted children’s thought disorders were more closely related to genetic vulnerability, being predicted by parental Communication Deviance in individual situations, but not in couple or family situations. Communication Deviance is so permanent as to be largely resistant to therapy. Constantly ambiguous parental communication is an environmental factor in a child’s life and interferes with the development of his or her thinking. By behavioral therapy we can learn to make family communication less ambiguous. see all
TiivistelmäTutkimuksessa selvitettiin kommunikaatiopoikkeamien pysyvyyttä adoptioperheissä ja lasten sensitiivisyyttä tälle. Tutkimusaineisto koostuu 166 Suomalaisen adoptiolapsi-tutkimuksen adoptioperheestä, joista 76 oli riskilapsi- ja 90 verrokkiperheitä. Riskilasten biologiset äidit olivat sairastuneet skitsofreniaan jossakin elämänvaiheessa. Adoptiovanhempien ja -lasten kommunikaatiohäiriöitä arvioitiin yksilö- ja perhe-Rorschach sekä vanhempien puoliso- Rorschach testeistä Communication Deviance (CD) -asteikolla. Adoptiolasten ajatushäiriöitä arvioitiin Thought Disorder -asteikolla. Tilastollisina analyyseina käytettiin χ²-yhteensopivuus-testiä, Spearmannin korrelaatiotestiä ja Mann–Whitneyn U-testiä, logistista regessioanalyysiä sekä Mantel–Haenzelin stratifioitua χ²- testiä ristiintaulukoiden vertailuun. Kommunikaatiopoikkeamat ovat hyvin pysyviä eri vuorovaikutustilanteissa. Vanhemmilla pysyvyys on suurinta yksilö- ja puolisotilanteiden sekä puoliso- ja perhetilanteiden välillä. Lapsen mukanaolo muutti vanhempien kommunikaatiota ja vanhemmat lapsen: yhteys on sirkulaarinen ja riippuu perheen kommunikaation selkeydestä. Lapsen perinnöllisellä altistumisella ei ole yhteyttä adoptiovanhempien kommunikaatiopoikkeamien määrään, paitsi perhetilanteissa: riskilasten adoptiovanhemmat ovat sensitiivisempiä lapsensa mukanaololle ja heillä on verrokkivanhempia useammin paljon perhe- CD:tä. Enemmistöllä riskilasten adoptiovanhemmista on paljon kommunikaatiopoikkeamia kaikissa tutkimustilanteissa, ja altistunut lapsi lisää vanhempien kommunikaation hajanaisuutta. Verrokkilasten ajatushäiriöt ovat yhteydessä adoptiovanhempien yhteensopivuuteen, sekä heidän puoliso- ja perhetilanteiden CD:n määrään, riskilasten ajatushäiriöt eivät. Osa adoptiolasten ajatushäiriöistä on vahvemmin yhteydessä perinnölliseen haavoittuneisuuteen, joita vanhempien yksilötilanteen kommunikaatiopoikkeamat ennustavat, mutta puoliso- ja perhetilanteen kommunikaatiopoikkeamat eivät. Kommunikaatiopoikkeamien pysyvyyteen liittyy, että niitä on vaikeaa terapialla muuttaa. Pysyvyytensä vuoksi vanhempien epäselvä kommunikaatio hankaloittaa lapsen ajattelun kehittymistä. Kommunikaatioon vaikuttavien terapioiden, kuten oppimisteoriaan perustuvan perheterapian avulla voidaan selkiyttää altistuneiden lasten kasvuympäristöä. see all
|
| Series: |
Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica |
| ISSN-E: | 1796-2234 |
| ISBN: | 951-42-5698-0 |
| ISBN Print: | 951-42-5697-2 |
| Issue: | 599 |
| Subjects: | |
| Copyright information: |
© University of Oulu, 2000. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |