University of Oulu

Jonas Lagus (1798–1857) kasvattajana ja opettajana ? —'En siksi, että olisin opettajanne...'

Saved in:
Author: Lämsä, Kalevi
Organizations: University of Oulu, Faculty of Education
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514264088
Language: Finnish
Published: 2001
Publish Date: 2001-07-16
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kajaaninsalissa (L 6) 5. lokakuuta 2001 klo 12.00.
Reviewer: Professor Martti T. Kuikka
Docent Jouko Talonen
Description:

Abstract

The aim of this study is to clear up Pietist Jonas Lagus point of view to Jonas Lagus's objects, aims, courses of action, results and background effectors of the education work by the sources of materials.

Jonas Lagus's home backround made him to interest already in the early years of his life in philosophy and literature. He continued to study them in youth at the University of Turku in the atmosphere of enlightenment, neology and preromanticism. At the age of 19 he started to work as a priest at Vöyri where his Christianity concept became more serious by the work and friends in the mid 1920's. In 1828 he mowed to Ylivieska where he worked as a assistant vicar. At Ylivieska there started in the beginning of 1830's an impressive religious revival that was led by Lagus as an ecclesiastical movement.

Jonas Lagus took care of the Pietist movement besides the traditional education and teaching of the family and parish. He was one of the developers of the prayer meetings typical of the Pietists. Lagus was 1834-1838 one of the most important initiators, reporters and contributors in the Pietist journalism. He also worked actively in the end of 1830's to get a missionary association to Finland but it did not succed. He defended the Pietist movement and its way of working by speeches, announcements, letters, writings, plays and newspaper articles when the movement was attacked. Besides these things he took part of the development of the children's education work. He expressed his opinions about the reformation of so-called Ahlman's schools already 1828. In 1839 he presented a very modern plan of a village school to be established at Ylivieska. His plan was that the school would be a kind of a working school. The school was not accepted by the cathedral chapter.

By the same time of outside misfortunes and losses in his family Jonas Lagus made friends with Paavo Ruotsalainen and his teaching got new contents. The extrovert, active person started to become an introspective person at the same time. He moved 1845 Pyhäjärvi (Oulu area) and was an assistant vicar there until his death 1857. Though he concentrated more on his parish and family there, he also did a lot of pastoral care of the souls, education and teaching by letters. It also included normative guiding of his friends to keep them on the right way in the schism of the Pietist movement.


Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää herännäispappi Jonas Laguksen (1798-1857) käytännön kasvatus- ja opetustoimintaa, sitä koskevia suunnitelmia sekä niiden saamaa vastaanottoa. Tehtävä käsittelee kansanopetusta Suomen 1830-1850-luvun yhteiskunnassa, johon Jonas Lagus osaltaan vaikutti. Tutkimus on empiirinen kasvatuksen historian työ, jossa pyritään lähdeaineiston avulla avaamaan näkökulmaa Laguksen kasvatustyön kohteisiin, tavoitteisiin, menettelytapoihin ja tuloksiin sekä taustavaikuttajiin.

Valistuneen kodin kasvatuksen ja opetuksen perusteella Jonas Lagus kiinnostui jo varhain filosofiasta ja kirjallisuudesta, joiden opiskelua jatkoi nuorukaisena Turun yliopistossa valistuksen, neologian ja esiromantiikan ilmapiirissä. Hän aloitti sitten 19-vuotiaana papin tehtävät Vöyrillä, jossa 1820-luvun puolivälissä hänen kristillisyyden käsityksensä vakavoitui työn ja ystävien vaikutuksesta. Vuonna 1828 hän muutti kappalaiseksi Ylivieskaan. Siellä alkoi 1830-luvun alussa voimakas herätys, jota Lagus ohjasi kirkollisena liikkeenä.

Perinteisen perheen ja seurakunnan kasvatuksen ja opetuksen ohella Jonas Lagus suoritti herännäisliikkeen hoitamista. Hän oli mukana kehittämässä heränneille ominaiseksi tulleita hartauskokouksia, seuroja, yhdeksi seurakunnan toimintamuodoksi. Lagus oli vuosina 1834-1838 yhtenä merkittävänä alullepanijana, toimittajana ja avustajana heränneitten lehtityössä sekä aktiivisena puuhamiehenä yrittämässä maahan 1830-luvun lopulla lähetysseuraa, mutta tuloksetta. Hän puolusti herännäisliikettä ja sen työtapoja puheiden, lausuntojen, kirjeiden, kirjoitelmien, näytelmän ja lehtiartikkelien avulla, kun sitä vastaan hyökättiin. Näiden toimien lisäksi hän osallistui meneillään olevaan lastenopetuksen kehittämiseen. Jo vuonna 1828 hän otti kantaa Ahlmanin koulujen uudistamiseen, ja vuonna 1839 hän esitti hyvin uudenaikaisen köyhäinkoulun perustamista Ylivieskaan. Se oli tarkoitettu maaseudun oppilaitokseksi, joka toimi työkouluperiaatteella, mutta koulu ei kuitenkaan saanut tuomiokapitulin hyväksymistä.

Samaan aikaan, kun hän koki ulkoisten vastoinkäymisten rinnalla perhepiirissä menetyksiä, hän ystävystyi Paavo Ruotsalaisen kanssa ja hänen opetuksensa sai uutta sisältöä. Samalla ulospäinsuuntautuva toiminnan henkilö alkoi kääntyä sisäänpäin. Hän muutti 1845 Pyhäjärvelle Oulun lääniin kappalaiseksi, jota tehtävää hoiti kuolemaansa, vuoteen 1857 saakka. Vaikka hän nyt keskittyi entistä enemmän seurakuntaansa ja perheeseensä, harrasti hän kirjeitse laajaa yksilöllistä sielunhoitoa, kasvatus- ja opetustyötä. Siihen kuului myös normatiivinen ohjaus ystävien pitämiseksi hänen oikeaksi katsomassaan opissa herännäisliikettä ravistelevissa skismoissa.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN-E: 1796-2242
ISBN: 951-42-6408-8
ISBN Print: 951-42-6407-X
Issue: 48
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.