University of Oulu

Simultaaninen kaksikielisyys : läheiset sukukielet viro ja suomi rinnakkain

Saved in:
Author: Hassinen, Sirje
Organizations: University of Oulu, Faculty of Humanities, Department of Finnish, Saami and Logopedics
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:951426648X
Language: Finnish
Published: 2002
Publish Date: 2002-05-31
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Keckmaninsalissa (HU106) 31. toukokuuta 2002 klo 12.00.
Reviewer: Docent Leena Huss
Docent Jarmo Lainio
Description:

Abstract

The aim of the present study was to examine the simultaneous acquisition of Estonian and Finnish in Finland by two children, M and H, siblings in a bilingual family in which the parents practise a one person / one language strategy. The study focused on the nature and frequency of language mixing between the ages of 1;2 and 4;0 both in monologues and in monolingual interaction with the parents in the two languages. The basic questions were: how do subjects acquire two languages side by side, how do the languages differentiate, and what kind of language mixing takes place?

There are many studies on child bilingualism, but none on Estonian-Finnish bilingualism. Estonian and Finnish are genetically and typologically closely related members of the Finno-Ugric language family. Both languages are agglutinative-inflectional, with rich morphological systems. Despite their numerous similarities, however, Estonian and Finnish are two distinct languages that have become separated through historical development. The prosodic systems of Estonian and Finnish are quite different, resulting in variable locations of primary word stress and differences in the interplay between quantity features and stress patterns. These differences are manifested as a higher overall and a more variable fundamental frequency of speech in Estonian. The other learning problems are related to the differences in consonant gradation, the ways of expressing negation, and the government of cases. The two languages are morphologically similar, but with shortening, lack or fusion of suffixes in Estonian.

Mixed forms first appeared before the age 1;10. The results show that language mixing by M and H was more extensive and the mixing stage was longer than in the case of bilingualism involving less similar languages. M and H did not differentiate between the prosodic systems of their two languages at age 4;0. The similarities between Estonian and Finnish probably caused problems rather than facilitated acquisition.


Tiivistelmä

Väitöstyöni on pitkittäistutkimus kahden sisaruksen, M:n ja H:n, viron ja suomen rinnakkaisesta omaksumisesta Suomessa kaksikielisessä perheessä, jossa lasten vanhemmat käyttävät yksi kieli - yksi henkilö-menetelmää. Tutkimuksessani keskityn lasten ikävaiheen 1.2 - 4.0 koodien yhdistymisen laadun ja määrän tutkimiseen. Aineistonani on sekä lasten monologeja että dialogeja. Dialogeissa lapsi juttelee joko viroa tai suomea puhuvan aikuisen kanssa. Peruskysymykseni on selvittää, miten kielenoppaani omaksuvat kaksi kieltään rinnakkain, miten kielet eriytyvät ja millaista koodien yhdistymistä esiintyy.

Vaikka lasten kaksikielisyydestä on monia tutkimuksia, virolais-suomalaista kaksikielisyyttä ei ole juuri tutkittu. Viro ja suomi suomalais-ugrilaisina kielinä ovat geneettisesti ja typologisesti läheisiä sukukieliä. Molemmat kielet ovat agglutinoivia suffiksikieliä, joissa on runsas morfologia. Vaikka virossa ja suomessa on monia samankaltaisuuksia, ne ovat kaksi eri kieltä, jotka ovat etääntyneet toisistaan historiallisen kehityksensä aikana. Viron ja suomen prosodiset järjestelmät eroavat toisistaan: pääpaino voi esiintyä eri paikoissa ja keston ja painon keskinäiset suhteet ovat erilaisia. Nämä erot ilmenevät viron vaihtelevampana ja korkeampana sävelkulkuna suomen tasaisempaan ja matalampaan verrattuna. Toinen kielten ominaispiirteistä johtuva oppimisongelma ilmenee astevaihtelun, kiellon ilmaisemisen ja rektioiden eroissa. Kielten morfologiassa on myös samankaltaisuuksia, vaikka viro eroaakin suffiksien lyhenemisen, puuttumisen tai sulautumisen takia.

Koodien yhdistyminen ilmaantui kielioppaitteni tuotoksiin ennen ikää 1.10. Tutkimustulokseni osoittavat, että M:llä ja H:lla koodien yhdistyminen oli runsasta ja pitkäaikaista verrattuna erityyppisiä kieliä omaksuvien kaksikielisten lasten tutkimustuloksiin. M:n ja H:n prosodinen järjestelmä ei ollut vielä eriytynyt iässä 4.0. Ilmeisesti viron ja suomen samankaltaisuudet aiheuttavat myös ongelmia kielten omaksumisessa eivätkä aina edistä omaksumista.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN-E: 1796-2218
ISBN: 951-42-6648-X
ISBN Print: 951-42-6647-1
Issue: 43
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.