University of Oulu

Kohtaamisia päiväkotiarjessa - kehysanalyyttinen näkökulma varhaiskasvatustyöhön

Saved in:
Author: Puroila, Anna-Maija1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514266501
Language: Finnish
Published: 2002
Publish Date: 2002-04-26
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kajaaninsalissa (L 6) 26. huhtikuuta 2002 klo 12.00.
Reviewer: Professor Leena Alanen
Professor Leena Krokfors
Description:

Abstract

The early childhood education given in day care centres affects the everyday life of many children and families in Finnish society. According to the statistics of STAKES (1999), the number of children in day care centres began to increase in the mid-1990s, exceeding 140,000 in 1997. The implementation of early childhood education and the quality of day care centres as growing environments have a significant impact on the growth and development of children. Although research on early childhood education has increased over the past few years, actual work research has been scant. The importance of research on early childhood work has been highlighted by the recent major changes in early childhood education and the educational system, the establishment of early childhood education as an academic line of study and the pre-school reform. Due to these changes, the current state of early childhood education and the needs to develop it have been under debate.

This doctoral thesis focuses on the early childhood work done in day care centres, aiming to provide a theoretical and methodological framework for the analysis of early childhood education, and to analyze the practical work done in day care centres. The theoretical and methodological frame of reference is based on Erving Goffman's (1974) frame analysis, which provides the conceptual tools for analyzing the regularity of everyday life in day care centres on the one hand and the complexity, versatility, and change on the other. The empirical data were obtained by observations and interviews carried out in nine day care centres in the Province of Oulu in the spring 1997. The goal of the data analysis was to identify the frames that organize the work of day care staff and to analyze the dynamics of frames in the everyday life of day care centres.

According to the findings, early childhood educators approached their work through five different frames. Within the educational frame the meaning of early childhood work was to support and promote learning. When early childhood educators interpreted their working situations through the caring frame, they maintained the well-being and emotional security of the actors in the day care context. Within the managing frame the meaning of early childhood work was to avoid chaos and maintain order. The practical frame defined early childhood work as organizing people, physical environment and time. The personal frame introduced into early childhood education various perspectives from the workers' private lives. For example, early childhood education was influenced by the worker's life history, acute life situation, and parenthood. These frames and the exchange, overlap and modification of the frames provided the logic of the organization and variability of everyday life in day care centres. Within these frames, the actors had multiple roles and identities.

The theoretical, methodological and practical findings of the study can be utilized in the pre- and in-service training of early childhood educators. Based on these findings, day care workers and working communities can also evaluate and develop their own work. The report will also allow the parents of day care children, the decision-makers and other stakeholders to get acquainted with the everyday life of day care.

see all

Tiivistelmä

Päiväkodeissa toteutettava varhaiskasvatustyö vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa monien lasten ja lapsiperheiden arkielämään. Stakesin (1999) tilastojen mukaan päiväkodeissa olevien lasten lukumäärä on ollut nousussa 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja vuonna 1997 päiväkodeissa hoidettiin jo yli 140 000 suomalaislasta. Lasten kasvun ja kehityksen näkökulmasta on merkityksellistä se, miten varhaiskasvatustyö toteutuu, ja minkälaisen kasvuympäristön päiväkoti muodostaa. Vaikka varhaiskasvatusta koskeva tutkimustoiminta on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, varsinainen työntutkimus on ollut varsin vähäistä. Suomalaisessa yhteiskunnassa varhaiskasvatustyön tutkimuksen ajankohtaisuutta korostavat viime vuosina varhaiskasvatukseen ja kasvatusjärjestelmään kohdistuneet merkittävät muutokset, varhaiskasvatuksen koulutuksen vakinaistuminen yliopistoissa sekä esiopetusuudistus. Näistä johtuen sekä päiväkodeissa että varhaiskasvatuksen koulutusyksiköissä on väistämättä jouduttu pohtimaan varhaiskasvatustyön tämänhetkistä tilaa ja sen kehittämistarpeita.

Käsillä oleva väitöskirjahanke kohdentuu päiväkodeissa tehtävään varhaiskasvatustyöhön, ja sillä on varhaiskasvatustyön teoreettiseen ja menetelmälliseen jäsentämiseen sekä käytännön päiväkotityön erittelyyn tähtääviä tavoitteita. Tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen viitekehys rakentuu Erving Goffmanin (1974) kehysanalyyttisen näkökulman pohjalle, joka tarjoaa tutkimukselle käsitteelliset välineet päiväkodin arkielämän järjestyneisyyden sekä toisaalta sen epäyhtenäisyyden ja vaihtelun tarkasteluun. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu havainnointi- ja haastatteluaineistosta, joka kerättiin yhdeksässä Oulun läänin alueella sijaitsevassa päiväkodissa keväällä 1997. Aineistoanalyysin kautta pyrittiin löytämään päiväkodin työntekijöiden työtä jäsentäviä kehyksiä, työtä koskevia vakiintuneita ajattelu- ja toimintatapoja, sekä analysoimaan kehysten dynamiikkaa päiväkodin arkipäivässä.

Tutkimus osoitti varhaiskasvattajien tulkitsevan työtään viiden erilaisen kehyksen kautta. Opetuksellisen kehyksen puitteissa varhaiskasvatustyön merkitys määrittyi oppimisen tukemisena ja edistämisenä. Hoivakehyksessä keskeistä oli päiväkodin toimijoiden hyvinvoinnin ja emotionaalisen turvallisuuden ylläpitäminen. Tulkitessaan työtään hallinnan kehyksen kautta varhaiskasvattajat suuntautuivat kaaoksen karttamiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen. Käytännöllisen kehyksen puitteissa varhaiskasvatustyön merkitys määrittyi ihmisten, fyysisen ympäristön sekä ajan organisoimisena. Persoonallisen kehyksen kautta varhaiskasvatustyöhön tuli mukaan työntekijöiden yksityiseen elämänpiiriin liittyviä näkökulmia. Esimerkiksi työntekijöiden elämänhistoria, akuutti elämäntilanne tai oma vanhemmuus määrittivät joissakin tilanteissa varhaiskasvatustyötä. Näistä kehyksistä sekä kehysten vaihdoksista, päällekkäisyyksistä ja muunnoksista rakentui päiväkodin arkielämän jäsentyneisyyden ja toisaalta myös sen monimuotoisuuden logiikka. Kehysten puitteissa rakentuivat myös päiväkodin toimijoiden roolit ja identiteetit monimuotoisiksi.

Tutkimuksen tuloksena rakentuneita teoreettisia, menetelmällisiä ja päiväkodin käytännön työhön liittyviä näkökulmia voidaan hyödyntää eri tavoin esimerkiksi varhaiskasvattajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Myös päiväkodin työntekijät ja työyhteisöt voivat tutkimuksen pohjalta arvioida ja kehittää omaa työtään. Tutkimus mahdollistaa myös päiväkotilasten vanhempien, päättäjien sekä muiden tahojen perehtymisen päiväkodin arkielämään.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN-E: 1796-2242
ISBN: 951-42-6650-1
ISBN Print: 951-42-6649-8
Issue: 51
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.