University of Oulu

Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten puheen- ja kielenkehityksen taso kahdeksan vuoden iässä : pohjoissuomalainen syntymäkohortti 1985-86

Saved in:
Author: Yliherva, Anneli
Organizations: University of Oulu, Faculty of Humanities, Department of Finnish, Saami and Logopedics
University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Public Health Science and General Practice
University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Paediatrics
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514267168
Language: Finnish
Published: 2002
Publish Date: 2002-06-07
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi lastenklinikan luentosalissa 12 (Kajaanintie 50) 7. kesäkuuta 2002 klo 12.00.
Reviewer: Professor Anu Klippi
Docent Matti Koivikko
Description:

Abstract

The speech and language abilities of preterm and low birthweight children were studied at the age of 8 in the northern Finland 1-year birth cohort for 1985 - 86. The language abilities of 42 8-year-old preterm children with birthweight < 1750 g were studied with four different language tests: the Illinois Test of Psycholinguistic Abilities (ITPA), the Token Test for Children (TTC), the Morphological Test for Finnish speaking children (MT) and the Peabody Picture Vocabulary Test (PPVT). Full-term control children with birthweight ≥ 2500 g (n = 42) from the same birth cohort matched individually with their preterm pairs for age, sex, twinship, mother's education, place of residence, birth order and family type were also studied. In addition, linguistic and motor abilities of low birthweight (LBW, < 2500 g) 8-year-old children (n = 279) were studied using parental (n = 8370, 90 %) and teacher (n = 8525, 92 %) evaluations by mailed questionnaire.

The results showed that the 8-year-old preterm (< 1750 g) children scored significantly poorer than their controls in visual subtests measured by ITPA and that the poor performance in visual tests was associated with neonatal infections, continuous positive airway pressure (CPAP) and patent ductus arteriosus (PDA). In addition, the preterm children with minor neurodevelopmental dysfunction (MND) scored worst and differed significantly from their matched controls in verbal comprehension measured by TTC. They also differed significantly from other preterm groups, namely healthy preterm and preterm children with cerebral palsy (CP) in TTC. Periventricular leukomalasia (PVL) findings in magnetic resonance imaging (MRI) were not associated with the performance in the language ability tests.

The parents evaluated the LBW (< 2500 g) children to have more problems in speech and language than the normal birth-weight (NBW, ≥ 2500 g) children. The LBW boys were the poorest in linguistic and motor skills compared with the NBW boys or any of the groups of girls. There was also a clear relationship between speech/linguistic and motor disabilities. Multivariate logistic regression analyses showed that the lower birthweight and some sociodemographic factors, for example mother's younger age (20 - 24y), having more than four children in the family, a reconstructed family, as well as hearing impairment and male gender were the most important determinants of poor speech and language abilities at 8 years of age, with and without adjustment for neonatal risk factor. Smallness for gestational age was also a risk factor for poor speech and language skills. Preterm birth was associated with poor skills only after removal of the neonatal risk factor from the model. Brain auditory evoked potential (BAEP) findings did not associate to poor language abilities of preterm children.

To conclude, the preterm (< 1750 g) and the LBW children experienced speech and language disabilities at 8 years of age more than their full-term mates with NBW. Problems in speech production and especially in speech perception were more frequent among them both in clinical studies and parental evaluations.The visual problems were typical for preterm children (< 1750 g), which should be taken into account also in speech therapy. A closer and regular follow-up of language development in the preterm children with MND is important. Parental and teachers evaluations are useful in studying children's speech and language abilities.


Tiivistelmä

Pohjoissuomalaisen vuoden 1985 - 86 syntymäkohortin ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten puheen- ja kielenkehitystä tutkittiin heidän ollessaan 8-vuotiaita. Aluksi testattiin 42 ennenaikaisena ja alle 1750 g syntyessään painanutta 8-vuotiasta lasta sekä heidän 42 täysiaikaisina syntynyttä ja ≥ 2500 g painanutta kontrollipariaan neljällä kielellisellä testillä, nimittäin Illinois Test of Psycholinguistic Abilities -testillä (ITPA), Lasten Token testillä, Morfologiatestillä ja Peabody Picture Vocabulary Test nimisellä sanavarastotestillä (PPVT). Kontrollilapset valittiin samasta kohortista ja kaltaistettiin ennenaikaisina syntyneiden lasten kanssa iän, sukupuolen, kaksosuuden, äidin koulutuksen, asuinpaikan, syntymäjärjestyksen ja perhetyypin perusteella. Koko syntymäkohortin kaikkien pienipainoisina (LBW, < 2500 g) syntyneiden 8-vuotiaiden lasten (n=279) kielellisiä ja motorisia taitoja tutkittiin lisäksi vanhemmille (n = 8370, 90 %) ja opettajille (n = 8525, 92 %) osoitetun kyselyn perusteella.

Tulokset osoittivat, että ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneet lapset saivat merkitsevästi heikommat pisteet kuin heidän kontrollinsa ITPA:n visuaalisissa tehtävissä. Heikko visuaalinen suoriutuminen oli yhteydessä neonataalikauden infektioihin, ylipainehoitoon (CPAP) ja avoimeen valtimotiehyeen (PDA). Lisäksi ne ennenaikaisina syntyneet lapset, joilla oli lievää neurologista toiminnan häiriötä (MND) saivat puheen ymmärtämistä mittaavasta Token testistä heikommat pisteet kuin kontrollinsa. MND-lapset erosivat myös merkitsevästi muista ennenaikaisina syntyneistä lapsista, terveistä ja CP-vammaisista, Token testillä mitattuna. Periventrikulaarisen leukomalasian (PVL) löydökset aivojen magneettikuvauksessa (MRI) eivät olleet yhteydessä suoriutumiseen kielellisissä testeissä.

Vanhempien arvioiden perusteella LBW lapsilla oli enemmän ongelmia puheessa ja kielessä kuin normaalipainoisina (NBW, ≥ 2500 g) syntyneillä kahdeksan vuoden iässä. LBW-pojat olivat heikompia kielellisissä ja motorisissa taidoissa kuin NBW-pojat tai kummatkaan tyttöjen ryhmät. Tutkimuksen perusteella puheen ja kielellisten taitojen sekä motoriikan välillä oli selvä yhteys. Monimuuttujaisen logistisen regressioanalyysin perusteella matala syntymäpaino sekä tietyt sosiodemografiset tekijät, kuten äidin nuori ikä (20 - 24 v.), perheen yli neljän menevä lapsimäärä, uusperhe sekä kuulovika ja poikasukupuoli olivat lasten keskeisimpiä heikkoon puheen- ja kielenkehitykseen liittyviä riskitekijöitä 8 vuoden iässä riippumatta siitä, oliko analyysissa mukana neonataalikauden riskitekijä vai ei. Pienipainoisuus raskauden kestoon nähden oli myös riski heikolle puheen ja kielen kehitykselle. Ennenaikaisuus oli yhteydessä heikkoon puheen ja kielen kehitykseen, kun neonataalikauden riskitekijä poissuljettiin analyysista. Aivorunkoaudiometrian (BAEP) löydökset puolestaan eivät olleet yhteydessä kielenkehityksen ongelmiin.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneillä ja LBW-lapsilla oli enemmän ongelmia kuin täysiaikaisina syntyneillä NBW-lapsilla puheen- ja kielenkehityksessään 8 vuoden iässä. Ongelmat puheen tuotossa ja erityisesti vastaanotossa olivat heillä yleisempiä sekä kliinisen tutkimuksen että vanhempien arvion perusteella. Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet olivat tyypillisiä ennenaikaisina (< 1750 g) syntyneille lapsille, mikä olisi hyvä huomioida myös puheterapiassa. Tutkimuksen perusteella ennenaikaisina syntyneiden MND-lasten kielenkehityksen tarkka ja säännöllinen seuranta on tärkeää. Vanhempien ja opettajien arviot ovat hyödyllinen lisä lasten puheen- ja kielenkehityksen tutkimuksessa.


Čoahkkáigeassu

Davvisuopmelaš jagi 1985-86 riegadankohortta ovdaláigge ja menddo geahpasin riegádan mánáid hupman- ja giellaovdaneapmi dutkojuvvui go mánát ledje 8-jahkáččat. Álggos testejuvvojedje 42 riegádettiin vuollái 1750 g deaddán 8-jahkásaš máná ja sin 42 dievasáigge šaddan ja ≥2500g deaddán kontrollapára njeljiin giellateasttain, namalassii ITP:ain (Illinois Test of Psycolinguistic Abilities), Mánáid Toke-teasttain, Morfologiijateasttain ja Peabody Picture Vocabulary Test-sátnerádjoteasttain (= PPTV). Kontrollapárat válljejuvvojedje seamma kohorttas ja dahkkojuvvojedje seammaláganin čuovvovaš áššiid ektui: ahki, sohkabealli,jumešvuohta,eatni skuvlejupmi,orrunbáiki,riegádanortnet ja bearaštiipa. Riegádankohortta menddo geahpasin (< 2500) riegádan 8-jahkásaš mánáid (n = 279) gielalaš ja motora dáiddut dutkojuvvojedje dasa lassin váhnemiid ja oahpaheaddjiid árvvoštallamiid vuođul. Mánáid váhnemiin 8370 (90%) ja oahpaheaddjiin 8525 (92%) vástidedje jearahallamii.

Bohtosat čájehedje, ahte ovdaláigge riedágan mánát ožžo statistihkalaččat mearkkašahtti heajut čuoggaid go sin kontrollapárat ITPA visuála bargguin. Heajos visuála návccain lei oktavuohta neonatála-áiggi infekšuvnnaide, alladeaddodikšui (CPAP) ja rabas váibmosutnii (PDA). Dasa lassin ovdaláigge riegádan mánát, geain ledje muhtun veardde neurologalaš doaibmanváttut(MND) ožžo Toke-teasttas, mainna mihtidit hupmama ipmirdeapmi,heajut čuoggáid go sin kontrollapárat. MND-mánát sierranedje maiddái mearkkašahtti veardde Toke-teasttas eará ovdaláigge riegádan mánáin, sihke dearvasiin ja CP-váttogiin. Periventikuláralaš leukomasiija (PVL) gávdnosiin ii lean oktavuohta gielalaš teasttain birgemii. Periventikuláralaš leukomasiija (PVL) gávdnosiin magnehtagovvideamis(MRI) ii lean oktavuohta gielalaš teasttain birgemii.

Váhnemiid árvvoštallama mielde menddo geahpasin riegádan mánáin ledje eambbo váttisvuođat hupmamis go normáladeattogin riegádan mánáin. Menddo geahpasin riegádan bártnit ledje heajubut gielalaš ja ja motora dáidduid ektui go normáladeattogin riegádan bártnit dahje goabbáge nieddaid joavkkuin. Dutkamuša vuođul hupmama ja gielalaš dáidduid ja motoriikka gaskkas lea čielga oktavuohta.

Logistihkalas regreššuvdna-analiissa,mas ledje máŋga rievdi, vuođul menddo geahppa riegádandeaddu ja dihto sosiodemográfalaš dahkkit, dego eatni ahki (20-24 j.), mánáid lohku > 4 bearrašis, ođđabearaš ja lossa gullu ja bárdnesohkabealli ledje mánáid deaháleamos heajos hupmama ja giela ovdaneami einnosteaddjit 8 jagi agis, fuolakeahttá das, leigo analiissas mielde neonatála-áiggi várradahkki vai ii. Menddo geahppa riegádandeaddu ohkeagi ektui lasihii maiddái vára ahte mánná hupmagoahtá heajut ja su giella ovdana funet. Ovdaláigge riegádeamis lei oktavuohta heajos hupmama ja giela ovdaneapmái, go neonatála-áigge várradahkki ii váldojuvvon vuhtii analiissas. BAEP-gávdnosiin ii lean fas lean oktavuohta giela heajos ovdaneapmái.

Dutkamuša jurddaboađusin sáhttá buktit ovdan,ahte ovdaláigge ja menddo geahpasin riegádan mánáin ledje 8- jahkásažžan eambbo váttisvuođat hupmama ja giela ovdaneamis go ollesáigge ja normáladeattogin riegádan mánáin. Maiddái hupmama ipmirdeamis ledje eambbo váttisvuođat. Heajos visuála návccat ledje sidjiide mihtilmaččat ja dan galggašii váldit vuhtii maid hupmanterapiijas.Dutkamuša vuođul MND-mánáid giellaovdaneami dárkilit ja regulára čuovvun lea deahálaš. Váhnemiid ja oahpaheaddjiid árvvoštallamat sáhttet leat ávkkalaččat mánáid hupmama ja giela ovdameami dutkamis.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN-E: 1796-2218
ISBN: 951-42-6716-8
ISBN Print: 951-42-6715-X
Issue: 44
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.