University of Oulu

Vastuunjaon malli vanhusten kotona asumisen mahdollistamiseksi : yli 75-vuotiaiden kotihoidon asiakkaiden asumismuodot sekä palvelurakennemallien kustannukset ja toiminnallinen sisältö

Saved in:
Author: Lukkaroinen, Riitta
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Nursing Science
Oulu University Hospital
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514268334
Language: Finnish
Published: 2002
Publish Date: 2002-10-18
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi farmakologian laitoksen luentosalissa 275 F, 18. lokakuuta 2002 kello 12.
Reviewer: Professor Lasse Oulasvirta
Professor Pirkko Vartiainen
Description:

Abstract

The purpose of this study was to produce a hypothetical model for the organization of services in accordance with a shared-responsibility mode of living. The model was constructed step by step. At the first stage, the current possibilities of home care clients aged over 75 to live at home and the modes of organizing home help services were analyzed. The key factors affecting the elderly clients' ability to manage at home were the mode of living (alone or with a family member), their ability to move, the adequacy of home care services, the family caregiver's resources and the elderly person's own preferences. At the next stage, the research data were searched for alternative ways of organizing the support services supplied by family members, municipalities (home help services and home nursing), the third sector and private service providers, i.e. different service structure models were outlined. Finally, the costs and functional contents of the service structure models were evaluated.

The empirical date were collected by arranging questionnaire survey among the home care clients aged over 75 (N=150) and the caregivers who knew them best (N=145) in Hämeenkyrö, Lohja, Oulu and Tampere. In addition to this, the functions during the working hours of one week were recorded (N=146) with the aim of finding out, by functions, the time spent to help each client and the number of actors needed. The data were analyzed using the SPSS for Windows 10.0 statistical software by calculating absolute and percentage distributions and cross-tabulating the results. The statistical differences between the localities, for example, were compared using box plots and correlation diagrams. The results were illustrated with tables and graphs. The responses to the open-ended questions were analyzed with methods of content analysis.

The possibilities of home care clients to choose between different modes of living were still small. No adequate intermediate modes of living have been developed. For a person unable to manage the daily activities at home, the main alternative is a group home or an assisted-living unit, both of which can be considered institutional care in view of their contents and organization. Home care clients are mostly helped by municipal home helpers. Hardly any private services are used, and additional help, when necessary, is provided by the municipal staff. The services provided by the third sector mainly consist of discussion and listening. In the participating municipalities, social services available in the private sector were scant or not utilized. Compared to the other service structure models, the shared-responsibility model of living is cost-effective and competitive, and it will be needed as an alternative to the other models. Further development of the shared-responsibility model will provide more alternatives to the family members or caregivers who want to assume responsibility for the care of their elderly relative.


Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa hypoteettinen palvelujen organisointimalli vastuunjaolla toimivassa asumismuodossa. Mallin rakentaminen etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan yli 75-vuotiaiden kotihoidon asiakkaiden nykyisiä kotona asumisen mahdollisuuksia ja kotipalvelujen järjestämistapoja. Kotona suoriutumisen kannalta avaintekijöitä ovat vanhuksen asumismuoto (yksin tai läheisen kanssa), liikuntakyky, kotihoidon palvelujen riittävyys, läheishoitajan jaksaminen ja iäkkään oma tahto. Seuraavassa vaiheessa määritellään ja muotoillaan tutkimusaineistosta nousseita erityyppisiä tukipalvelujen toimintavaihtoehtoja eli palvelurakennemalleja, joiden tuottajina ovat omaiset, kunnat (kotipalvelut ja kotisairaanhoito), kolmas sektori sekä yksityiset palvelujen tuottajat. Lopuksi arvioidaan palvelurakennemallien kustannuksia ja toiminnallista sisältöä.

Empiirinen aineisto kerättiin Hämeenkyrössä, Lohjalla, Oulussa ja Tampereella survey-kyselyllä yli 75-vuotiailta kotihoidon asiakkailta (N=150) ja heidät parhaiten tuntevilta hoitajilta (N=145). Lisäksi tehtiin viikon ajalta työajan seuranta (N=146), jonka tarkoituksena oli saada selville toiminnoittain asiakkaan auttamiseen käytetty aika ja toimijoiden määrä. Tutkimusaineistot analysoitiin SPSS for Windows 10.0 -tilasto-ohjelmalla laskemalla suorat ja prosenttijakaumat sekä ristiintaulukoimalla tuloksia. Tilastollisia eroja mm. paikkakunnittain vertailtiin boxplot-kuvioilla ja korrelaatiodiagrammeilla. Tulokset on havainnollistettu taulukoilla ja graafisilla kuvioilla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä.

Kotihoidon asiakkaiden valinnan mahdollisuudet erilaisten asumismuotojen välillä ovat edelleen vähäiset. Välimuotoisia asumismuotoja ei ole riittävästi kehitetty. Mikäli kotona ei enää suoriuduta päivittäisissä toiminnoissa, vaihtoehtona on lähinnä ryhmä-/ pienkoti ja palveluasunto, jotka toiminnalliselta sisällöltään ja järjestelyiltään voidaan rinnastaa laitoshoitoon. Kotihoidon asiakkaiden pääasiallisina auttajina toimivat kodinhoitajat. Yksityisiä palveluja ei juuri käytetä, ja lisäapua tarvittaessa palveluja halutaan kunnan työntekijöiltä. Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ovat lähinnä keskustelua ja kuunteluapua. Yksityissektorin sosiaalista palvelutarjontaa on tutkituissa kunnissa joko vähän tai niitä ei käytetä. Palvelurakennemallien kustannuksia arvioitaessa vastuunjaolla toimiva asumismuoto on kilpailukykyinen ja sitä tarvitaan yhtenä vaihtoehtona nykyisten rinnalla. Vastuunjaon mallin kehittäminen lisää valinnan mahdollisuuksia niille omaisille tai omaishoitajille, jotka haluavat ottaa hoitovastuuta läheisistään.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN-E: 1796-2234
ISBN: 951-42-6833-4
ISBN Print: 951-42-6832-6
Issue: 698
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.