University of Oulu

Tavoitteet ja tosiasiallinen toiminta : suomalaisen vanhusten hoitotyön muotoutuminen monitasotarkastelussa 1930-luvulta 2000-luvulle

Saved in:
Author: Paasivaara, Leena
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Nursing Science
Oulu University Hospital
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514269012
Language: Finnish
Published: 2002
Publish Date: 2003-01-17
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Raahensalissa (L10) 17. tammikuuta 2003 kello 12.00.
Reviewer: Professor Juha Kinnunen
Professor Sirkka Lauri
Description:

Abstract

The purpose of this study was to describe and understand the evolution of the content and characteristics of Finnish geriatric nursing from the 1930s till the 2000s. The research approach was based on three underlying assumptions: historicity, multi-level analysis and the dimensions of goals and actual practice. Historicity implied both a long-term analysis of the phenomenon and the use of historical methodology. Multi-level analysis implied that the phenomenon was analyzed at both a macro-level and a micro-level. The macrolevel consisted of the societal geriatric policies (level I). The micro-level was divided into functional environments comprising the municipal context (level II) and nursing organizations (level III) as well as the nursing practice (level IV). The focal aim in the multi-level analysis was to compare the goals (at levels I-III) to the actual practice (level IV). The underlying theoretical premises of the multi-level analysis consisted of system-oriented thinking, and the data were organized in terms of the guidance model. The evolution of geriatric nursing was analyzed on the basis of official documents at the level I, the municipal documents of three municipalities in northern Finland at the level II, the documents of geriatric nursing organizations in selected municipalities at the level III, and retrospective knowledge of nursing aids and assistants and practical nurses at the level IV. In addition to this, contemporary material as well as relevant literature, magazines and research findings were used to shed light on the historico-sociocultural context. The manner of reading applied was systematic interpretation, which allowed the macro- and micro-level information of geriatric nursing in different historical periods to be integrated into a comprehensible whole.

The study highlighted the basic dimensions of both goals and actual practice. Using a theoretical societal frame of analysis, they were combined into the general guidelines of geriatric nursing: the retaining nursing of the activation stage (1930-1950), the collective nursing of the preliminary stage (1950-1970), the individual nursing of the revitalizing stage (1970-1990) and the balancing nursing of the renovative stage (1990-). The findings indicated that the evolution of geriatric nursing was shaped by the goal-oriented dimensions of the geriatric policies, the municipal organizations and the functional contexts of the nursing organizations as well as the nurses' role in the actual practice. The findings also indicated that the goals defined in geriatric policies were implemented in the actual nursing practice with some delay. The purpose of the study was to produce synthesizing basic nursing research. It thus opened up a new perspective into the research questions motivated by nursing science. The findings can also be utilized in efforts to understand the value and knowledge base of geriatric nursing and in nurse education. In order to be able to develop nursing further, it is important not to approach nursing as a separate phenomenon, but to integrate it into a wider historico-sociocultural analysis. The methodological solutions made here can also be applied to other nursing research.


Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja ymmärtää suomalaisen vanhusten hoitotyön sisällön ja luonteen muotoutumista 1930-luvulta 2000-luvulle. Tutkimuksen tarkastelunäkökulmana oli kolme perusolettamusta: historiallisuus, monitasoisuus sekä tavoitteiden ja tosiasiallisen toiminnan ulottuvuudet. Historiallisuus viittasi sekä ilmiön tarkasteluun pitkällä aikavälillä että historialliseen tutkimusmenetelmään. Monitasoisuus liitti ilmiön tarkastelun makro- ja mikrotasoille. Makrotason muodosti yhteiskunnallinen vanhuspolitiikka (I-taso). Mikrotaso jakaantui kunnalliseen (II-taso) ja hoito-organisaatioiden (III-taso) muodostamiin toimintaympäristöihin sekä käytännön hoitotyöhön (IV-taso). Monitasotarkastelun lävistävänä näkökulmana oli heijastaa tavoitteellisia ulottuvuuksia (I-III-taso) käytännön tosiasialliseen toimintaan (IV-taso). Tutkimuksen väljänä monitasotarkastelua ohjaavana teoreettisena lähtökohtana oli systeemiajattelu ja jäsennyksenä toimi ohjausmalli. Vanhusten hoitotyön muotoutumista haettiin I-tasolla virallisten dokumenttien, II-tasolla kolmen pohjoissuomalaisen kunnan kunnallisten asiakirjojen, III-tasolla valittujen kuntien vanhusten hoito-organisaatioiden dokumenttien sekä IV-tasolla apu-, perus- ja lähihoitajien muistitiedon avulla. Tämän lisäksi ajan historiallis-sosiokulttuurisen kontekstin ymmärtämiseksi hyödynnettiin aikalaisaineiston ohella myös ilmiötä koskevaa kirjallisuutta, aikakauslehdistöä ja tutkimustietoa. Tutkimuksen luentatapana oli systematisoiva tulkinta, jonka avulla integroitiin makro- ja mikrotason tiedot vanhusten hoidosta eri aikakausilta yhteen ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.

Tutkimus tuotti sekä tavoitteellisten että tosiasiallisen toiminnan ulottuvuuksien peruslinjat. Näistä muodostettiin teoreettista yhteiskunnallista jäsennyskehystä hyödyntäen hoitotyön yleiset kehityslinjat: aktivointivaiheen säilyttävä hoitotyö (1930-1950), luonnosteluvaiheen kollektisoiva hoitotyö (1950-1970), elävöittämisvaiheen yksilöllinen hoitotyö (1970-1990) sekä uudentamisvaiheen tasapainoileva hoitotyö (1990-). Tutkimus osoitti, että hoitotyön muotoutumiseen vaikuttivat vanhuspolitiikan, kunnallisen ja hoito-organisaatioiden toimintaympäristöjen tavoitteelliset ulottuvuudet sekä hoitajan rooli tosiasiallisessa toiminnassa. Tuloksista kävi ilmi, että vanhuspolitiikan tavoitteet heijastuivat hoitotyön tosiasialliseen toimintaan viiveellä. Tutkimuksen ideana oli tuottaa kokoavaa hoitotieteellistä perustutkimusta. Tutkimus avasi siten uutta näkökulmaa hoitotieteen tieteenalasta nouseviin tutkimuskysymyksiin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös vanhusten hoitotyön arvo- ja tietoperustan ymmärtämiseen sekä hoitotyön opetukseen. Hoitotyön edelleen kehittämisen kannalta on tärkeää, että hoitotyötä ei tarkastella vain yksittäisenä ilmiönä, vaan se liitetään laajempaan ajan historiallis-sosiokulttuuriseen tarkasteluun. Tutkimuksen menetelmällisiä ratkaisuja voidaan soveltaa myös muissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN-E: 1796-2234
ISBN: 951-42-6901-2
ISBN Print: 951-42-6900-4
Issue: 707
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.