VuFind

Mihin rehtoria tarvitaan? : rehtorin tehtävät ja niiden toteutuminen Pohjois-Savon yleissivistävissä kouluissa

Tekijä: Mustonen, Kari
Organisaatiot: University of Oulu, Faculty of Education
University of Oulu, Faculty of Education, Kajaani Department of Teacher Education
Aineistotyyppi: e-kirja
URI: Kokoteksti (PDF, 1.3 MB)
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:9514270037
Kieli: suomi
Julkaistu: University of Oulu 2003
Oulun yliopisto
Julkaisuaika: 2003-04-25
Opinnäytteen tyyppi: Väitöskirja
Väitöstiedote: Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kajaanin opettajankoulutusyksikössä Martti Helan salissa (Seminaarinkatu 2, Kajaani) 25. huhtikuuta 2003 klo 12.00.
Tarkastaja(t): Professor Kauko Hämäläinen
Erkki Kangasniemi
Kuvaus:

Abstract

The main purpose of the study was to clarify the importance and realization of the duties of a principal. An international viewpoint was sought for the management of Finnish schools through studying what kind of school management exists in Holland and Germany.

The importance and realization concerning both actions and experiences expressed by principals about their own work were analysed using questionnaires. The image of the school management was collected by a thematic interview. The study was carried out in Finland, Germany and Holland. The postal questionnaires sent to the Lueneburg and Ludwiglust regions of Germany in 1997 were answered by 19 principals and 13 teachers; and the Friesland region of Holland were answered by 18 principals and 17 teachers. In Holland, three principals were interviewed and in Germany five principals and two chief education officers. In Finland, Northern Savo was selected as the research region. The questionnaires sent in 1998 were answered by 129 principals and 154 teachers.

The measures and functioning opportunities of a German principal were similar to the management system existing in Finnish schools during the years 1970-1980. In Holland, indications were that independence and decision-making rights were much wider than in our schools.

The principals in Northern Savo were of the opinion that it was important to aim for certain measures through administrative reforms: the development of teaching schemes, goal and results-oriented management, more co-operation with interested groups and the development of internal functions in the school. The largest differences between opinions of the principals were expressed concerning the traditional administrative functions of principals. The results indicated that the administrative culture and the management of the schools are changing. To one part of the principals was assimilated the role of a modern human-oriented director, whilst the other part was continuing to do their work through concentrated administrative work at the offices.

According to the Northern Savo teachers, implementing the general functions of principals was carried out quite well. The teachers would like to have more support, opportunities and communication, but not so much control and advice. They also wanted to see the principal concentrating more on the pedagogical concept of the school, but they also did not expect to have as much guidance as their German colleagues did. The teachers considered the principal's role to be more administrative in implementing functions, and were of the opinion that principals were carrying out their functions more traditionally, compared with the opinion of the principals. In all the researched countries, monitoring of individual lessons was considered to be quite unnecessary. On one hand, the results express the variability of the principal?s work, and on the other hand they express the contradiction between the work day duties and expectations.

Tiivistelmä

Tutkimuksen päätehtävänä oli selvittää rehtorin tehtävien tärkeys ja toteutuminen. Suomalaisen koulun johtamiseen haettiin kansainvälistä näkökulmaa kartoittamalla, millaista on koulun johtaminen Hollannissa ja Saksassa.

Erilaisista organisaatioteorioista ja -malleista valittiin systeemiteoreettinen näkökulma. Koulu ymmärrettiin asiantuntijaorganisaatioksi. Johtamista tarkasteltiin tehtävä- ja henkilöstöjohtamisen perusulottuvuuksien kautta. Koulun johtaminen määriteltiin rehtorin toimenpiteiksi, joiden avulla saavutetaan kouluorganisaatiolle asetetut ja sen itse asettamat tavoitteet.

Tehtävien tärkeys ja toteutuminen sekä rehtoreiden kokemukset omasta työstään kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Koulun johtamisen kuvaa täydennettiin teemahaastattelun avulla. Tutkimus suoritettiin Suomessa, Saksassa ja Hollannissa. Saksan L?neburgin ja Ludwigslustin alueelle 1997 lähetettyyn kyselyyn vastasi 19 rehtoria ja 13 opettajaa sekä Hollannin Länsi-Frieslandin alueelta 18 rehtoria ja 17 opettajaa. Hollannissa haastateltiin kolmea rehtoria ja Saksassa viittä rehtoria ja kahta koulutoimenjohtajaa. Suomessa tutkimusalueena oli Pohjois-Savo. Vuonna 1998 suoritettuun kyselyyn vastasi 129 rehtoria ja 154 opettajaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella pohjoissavolaisia kouluja johdetaan edelleen asiantuntijaorganisaatiomaisesti. Koulun kehittyminen oppivaksi organisaatioksi edellyttäisi hallinnon ja opettamisen vuorovaikutusareenan laajentumista ja avautumista. Näin voitaisiin avoimesti käsitellä ja kehittää sekä opettamiseen että yhteisön hallinnointiin liittyviä asioita.

Saksalaisen rehtorin tehtävät ja toimintamahdollisuudet muistuttivat suomalaisen koulun johtamisjärjestelmää 1970- ja 1980-luvuilla. Hollannissa koulujen itsenäisyys ja päätäntävalta todettiin olevan paljon suurempi kuin meillä.

Pohjoissavolaiset rehtorit pitivät tärkeinä tehtäviä, joihin on hallinnollisilla uudistuksilla pyritty: opetussuunnitelman kehittämistä, tavoite- ja tuloshakuisuutta, yhteistyön lisäämistä sidosryhmiin ja koulun sisäisen toiminnan kehittämistä. Suurimmat erot rehtoreiden näkemysten välillä ilmenivät perinteisissä rehtorin hallinnollisissa tehtävissä. Tulos viittaa siihen, että koulun hallintokulttuuri ja johtaminen on muuttumassa. Osa rehtoreista oli omaksunut modernin kehittämis- ja ihmissuhdejohtajan roolin osan hoitaessa tehtävänsä edelleen hallintokeskeisesti kansliastaan käsin.

Rehtorit olivat onnistuneet keskeisissä tehtävissään pohjoissavolaisten opettajien arvion mukaan melko hyvin. Opettajat odottivat rehtorilta enemmän tukea, edellytysten luomista ja yhteydenpitoa kuin kontrollointia ja neuvomista. He toivoivat myös parempaa paneutumista koulun pedagogiseen toimintaan, vaikkakaan eivät kaivanneet samassa määrin opastusta kuin saksalaiset kollegansa. Rehtorit korostivat opettajia enemmän pedagogista rooliaan. Opettajat mielsivät rehtorin roolin toimeenpanoasioissa hallinnollisempana ja että rehtorit hoitivat tehtäviään perinteisemmin kuin rehtorit itse. Kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa maissa koettiin yksittäisten tuntien seuranta jokseenkin turhaksi

Tulokset ilmentävät osaltaan rehtorin työn moninaisuutta sekä arkipäivän työn ja odotusten välistä ristiriitaa. Koulun johtamistyölle tulisi luoda nykyistä paremmat edellytykset ja yhteiskunnan tuki. Rehtorit odottavat selkeämpiä tavoitteita, toimintaohjeita ja -valtuuksia.

Sarja: Acta Universitatis Ouluensis. Scientiae Rerum Socialium 63
ISSN: 0355-323X
ISSN-E: 1796-2242
ISSN-L: 0355-323X
ISBN: 951-42-7003-7
ISBN Print: 951-42-7002-9
Numero: 63
Aiheet: duties of a school principal
education system
management of schools
school organisation
koulun johtaminen
kouluorganisaatio
koulutusjärjestelmä
rehtorin tehtävät
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.