University of Oulu

Luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisten käsitysten kehittyminen päättöharjoittelujakson biologian ja maantieteen opetuksessa

Saved in:
Author: Jeronen, Eila
Organizations: University of Oulu, Faculty of Education
University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514271637
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2003
Publish Date: 2003-11-07
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB 210) 7. marraskuuta 2003 klo 12.00
Reviewer: Docent Varpu Eloranta
Professor Anneli Niikko
Description:

Abstract

This study aims to interpret professional development of teachers, focusing specifically on the development of professional conceptions of a group of student-teachers in an Initial Teacher Education class during their final school practice period in Biology and Geography. During this practice period, the student-teachers became acquainted with new pedagogical approaches and made efforts to implement them in the practice classrooms in the training school at the University of Oulu. The study is a qualitative case study. A total of 50 student teachers participated in the research. The empirical material was collected between 1992 and 1994. The resultant data is based on reflective diaries and teaching practice reports written by the student-teachers, and on recordings and videotapes from supervision meetings and lessons. The data was analysed by using inductive and deductive content analysis methods. The interpretation is focused on the most typical and the most exceptional conceptions of the student-teachers.

According to the student-teachers, their awareness of themselves as teachers and of teaching of Biology and Geography developed during the final practice period. At the beginning, they reflected their status, whereas at the end they considered the work of a teacher as a whole and what kind of teachers they want to be. The student-teachers expressed that they were no longer nervous to the same extent about their teaching and that their self-confidence had improved. However, they said that they were unsure about subject content knowledge and working methods, and wanted to develop themselves in these areas. They started to discuss more about their curriculum and subject content knowledge. The student-teachers expressed the opinion that to respect the pupils is important. They started to stress learning processes, instead of facts, as the basis of teaching situations. They reported having tried to move from traditional teaching methods to active learning methods. None of the student-teachers changed their social strategies. Most of the student-teachers followed the practices of the training classes they were teaching in. Only a fifth changed patterns or habitual ways of acting in classrooms. Coping strategies used by the student-teachers were varied in different situations. They wrote that their professional strategies developed during the practice period. The tutorial collaboration and reflective, theory-based discussions aided this professional development. The support of class teachers and other student-teachers was also an important factor.

However, it is impossible to draw any long-term conclusions on the influences on the professional development of the student teachers, due to the results being based on the conceptions of the student-teachers in these specific contexts, and the short length of the study period researched, which was only eight credits per group (a credit being equivalent to 40 working hours). To confirm whether there were long-term changes in their conceptions on teaching actions, further research on the group is required, when they work as teachers in schools.


Tiivistelmä

Tutkimuksen aiheena on luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisten käsitysten kehittyminen päättöharjoittelujakson biologian ja maantieteen opetuksessa. Kehittymistä tarkastellaan opetusharjoittelijoiden omien käsitysten pohjalta ammatillisen kasvun viitekehyksessä. Teoreettisilta lähtökohdiltaan aihe edustaa symbolisen interaktionismin ja opettajan ajattelun ja oman työn tutkimisen perinnettä. Se liittyy myös didaktisen tutkimuksen piiriin. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimukseen osallistui 50 päättöharjoittelujakson opetusharjoittelijaa Oulun yliopiston harjoittelukoulusta. Empiirinen aineisto kerättiin opintopäiväkirjoina ja raportteina sekä ohjausten ja opetustilanteiden nauhoituksina vuosina 1992-94. Aineisto analysoitiin induktiivis-deduktiivisesti aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tarkastelu kohdistuu yleisimpiin ja niistä selvästi poikkeaviin opetusharjoittelijoiden käsityksiin.

Opetusharjoittelijoiden käsitysten mukaan tietoisuus itsestä opettajana ja biologian ja maantieteen opetuksesta kehittyi päättöharjoittelujaksossa. Päättöharjoittelujakson alussa opetusharjoittelijat sanoivat tarkastelleensa omaa asemaansa luokassa, ja lopussa he kuvasivat opettajan työtä kokonaisuutena ja itseään opettajana ja kasvattajana. Opiskelijoiden mielestä oppituntien jännittäminen väheni ja itseluottamus kasvoi. Epävarmuutta ja kehittymisen tarvetta opetusharjoittelijat kokivat ainetiedossa ja työtavoissa. Opetussuunnitelmaa ja oppiainetta koskevat käsitykset laajenivat tuntipohjaisesta, oppikirjakeskeisestä näkökulmasta jaksokohtaiseen ja monipuoliseen oppiaineiden tarkasteluun. Koko päättöharjoittelujakson ajan opetusharjoittelijat pitivät oppilaan tuntemusta ja kunnioittamista tärkeänä. Ajankäytön havaittiin kehittyneen asiamäärän perusteella tapahtuneesta oppilaiden oppimista huomioivaksi. Opetusharjoittelijat kertoivat pyrkineensä siirtymään perinteisestä aktivoivaan opetustapaan. Kukaan opetusharjoittelijoista ei muuttanut alun perin omaksumaansa sosiaalista strategiaa. Pääosa heistä sanoi noudattaneensa luokan käytänteitä: vain noin viidennes kertoi muuttaneensa luokan toimintatapoja. Opetusharjoittelijoiden selviytymisstrategiat vaihtelivat tilanteesta toiseen. Omaa ammatillista taitotietoa kehittävät strategiat näyttivät kehittyneen päättöharjoittelujakson aikana. Käsitysten kehittymistä biologian ja maantieteen opetuksessa tuki opetusharjoittelijoiden mukaan yksin ja yhdessä tapahtunut reflektio.

Tässä selvitetyt tutkimustulokset ilmentävät opetusharjoittelijoiden ammatillisten käsitysten kehittymistä biologian ja maantieteen opetuksessa kahdeksan opintoviikon pituisessa päättöharjoittelujaksossa. Yksi opintoviikko muodostui 40 työtunnista. Koska tutkimustulokset perustuvat opetusharjoittelijoiden omiin käsityksiin ja koska tutkimusaika on lyhyt, ei voida tehdä johtopäätöstä, että opetusharjoittelijoiden ammatilliset käsitykset olisivat muuttuneet pysyvästi. Tämän toteamiseksi tarvittaisiin jatkotutkimusta opetusharjoittelijoiden opettajaksi valmistumisen jälkeen.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN: 0355-323X
ISSN-E: 1796-2242
ISSN-L: 0355-323X
ISBN: 951-42-7163-7
ISBN Print: 951-42-7162-9
Issue: 65
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.