University of Oulu

Mielenterveystoimiston asiakkaiden ja työntekijöiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä : arvoteoreettinen näkökulma mielenterveystyöhön

Saved in:
Author: Kokko, Seija1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Nursing Science
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514273435
Language: Finnish
Published: 2004
Publish Date: 2004-05-07
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen uudessa luentosalissa 101 A (Aapistie 3B) 7. toukokuuta 2004 kello 12.
Reviewer: Docent Jorma Laitinen
Docent Maritta Välimäki
Description:

Abstract

The purpose of my study was to outline the criteria of good mental health work by analysing the views of both clients and staff of a mental health service. By 'mental health work', I mean here the kind of mental health work referred to in Mental Health Act (1160/90). 'Good' is an evaluative concept, which can be replaced by other concepts, depending on the context. I did not intend to examine the semantic content of 'good', but rather aimed to elucidate the attributes assigned by my informants to 'good mental health work'. I outlined the criteria of good mental health work based on the following two research tasks: to describe the views of the clients of a mental health service concerning good mental health work, and to describe the views of the staff of a mental health service concerning good mental health work. By 'criteria', I mean attributes, characteristics or crucially distinctive features as well as grounds of evaluation.

The informants consisted of 27 clients and 14 staff members of a mental health service. The staff members had different professional backgrounds, but included no doctors. The informants were recruited by means of convenience sampling. The approach was phenomenographic. I interviewed all enrolled clients and staff members individually 1-3 times with a technique that was partly thematic and partly unstructured. I started all interviews in accordance with the phenomenographic approach I had chosen by asking the informants to tell their views of good mental health work. I analysed the sets of research data separately in accordance with the phenomenographic approach. My findings consist of the categorised views of my informants concerning good mental health work and the combined generic categories. In the theoretical part of the dissertation, I discuss the following topics based on the relevant literature: mental health work, promotion of mental health, prevention of mental health problems and the examination, treatment and rehabilitation of patients suffering from mental illness and mental health disorders as well as mental health work as a good service and professional activity. I classified the informants' views based on the principles presented in the literature.

I set up two generic categories, which represent clients' notions of good mental health work. I labelled these generic categories "professional workers help" and "doing things together helps" According to the generic category "professional workers help", the essential characteristic of good mental health work is that professional workers help clients who have problems. The helping methods consist of discussions, medication and information about mental health problems provided to family members. In the generic category "doing things together", the key property of good mental health work is co-operation with other people in a similar life situation. Co-operation may consist of sharing experiences through discussions, being together, going on excursions or doing things together in places where people with mental health problems can meet.

I set up four generic categories and two categories, which represent mental health worker' motions of good mental health work. According to the generic categories, the essential criteria of good mental health work are a confidential therapy relationship, the patient's holistic control of their life situation, implementation of treatment regimens and implementation of therapies. The workers perceived the content of mental health work to consist of both preventive and corrective mental health work or merely corrective mental health work. The prerequisites of good mental health work were included into two categories: first, community focus and gradation of mental health service systems and, second, education, teamwork and mentoring.

I extracted the criteria of good mental health work and their value basis from the categories and generic categories I had set up.

see all

Tiivistelmä

Tutkimukseni tavoitteena oli tuottaa hyvän mielenterveystyön kriteerit mielenterveystoimiston asiakkaiden ja työntekijöiden käsityksistä. Mielenterveystyöllä tarkoitan tutkimuksessani mielenterveyslain (1160/90) mukaista mielenterveystyötä. Hyvä on arvokäsite, joka voidaan kontekstista riippuen korvata muilla käsitteillä. Tässä tutkimuksessa en tutki sinänsä käsitettä hyvä vaan olen kiinnostunut siitä, miten tutkimuksessa mukana olevat ymmärtävät käsitteen hyvä mielenterveystyö. Hyvää mielenterveystyötä koskevat kriteerit olen muodostanut kahden tutkimustehtävän perusteella. Tutkimustehtävinäni on kuvata mielenterveystoimiston asiakkaiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä ja kuvata mielenterveystoimiston työntekijöiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä. Kriteerillä tarkoitan tuntomerkkiä tai tunnusmerkkiä tai ratkaisevaa ja muista erottavaa ominaisuutta sekä arviointiperustetta.

Tutkimuksessa oli mukana yhden mielenterveystoimiston 27 asiakasta ja 14 työntekijää. Työntekijät olivat eri ammattiryhmistä; yhtään lääkäriä ei kuitenkaan osallistunut tutkimukseen. Tutkimuksessa mukana olevat valitsin harkinnanvaraisesti. Olen toteuttanut tutkimuksen fenomenografista lähestymistapaa soveltamalla. Haastattelin tutkimuksessa mukana olleita asiakkaita ja työntekijöitä 1-3 kertaa yksitellen tavalla, joka voidaan sijoittaa teemahaastattelun ja avoimen haastattelun välimaastoon. Aloitin kaikki haastattelut valitsemani fenomenografisen lähestymistavan mukaisesti pyytämällä tutkimuksessa mukana olevaa kertomaan käsityksensä hyvästä mielenterveystyöstä. Olen analysoinut tutkimusaineistot erillisinä aineistoina fenomenografisen lähestymistavan mukaisesti. Tutkimustuloksina esitän tutkimuksessa mukana olleiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä kuvaavat kategoriat eli käsitystyypit sekä näitä yhdistämällä muodostamani ylätason kategoriat.

Tarkastelen teoriaosassa mielenterveyden edistämistä, mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä mielenterveystyötä hyvänä palveluna ja professionaalisena toimintana. Olen hyödyntänyt kyseistä kirjallisuutta erottaessani käsitystyyppejä toisistaan.

Asiakkaiden käsityksiä hyvästä mielentrveystyöstä kuvaavat kaksi ylätalon kategoriaa. Nämä ylätason kategoriat olen nimennyt seuraavasti: ammattitaitoiset työntekijät auttaa ja yhdessä toimiminen auttaa. Ammattitaitoiset työntekijät auttaa -ylätason kategorian mukaan olennaista hyvässä mielenterveystyössä on, että ammattitaitoiset työntekijät auttavat vaikeuksiin joutuneita asiakkaitaan. Auttamismenetelmiksi mainitaan keskustelut, lääkehoito ja perheenjäsenille tarjottava tieto mielenterveysongelmista. Ylätason kategorian yhdessä toimiminen auttaa mukaan olennaista hyvässä mielenterveystyössä on yhteistoiminta muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Yhteistoiminta voi olla kokemusten jakamista keskusteluissa, yhdessä olemista retkillä tai yhdessä toimimista mielenterveydellisiä ongelmia omaaville tarkoitetuissa kokoontumispaikoissa.

Työntekijöiden käsityksiä hyvästä mielenterveystyöstä kuvaavat neljä ylätason kategoriaa sekä kategoriat, jotka kuvaavat käsitystä mielenterveystön sisällöstä ja edellytyksistä.Ylätason kategorioiden mukaan olennaista hyvässä mielenterveystyössä on joko luottamuksellinen hoitosuhde, potilaan kokonaisvaltainen elämäntilanteen järjestäminen, hoito-ohjelmien toteuttaminen tai terapiamuotojen toteuttaminen. Mielenterveystyön sisällöksi työntekijät ymmärtävät joko sekä ehkäisevän että korjaavan mielenterveystyön tai pelkästään korjaavan mielenterveystyön. Hyvän mielenterveystyön edellytyksiä kuvaavat kaksi kategoriaa, joissa toisessa edellytyksiksi ymmärretään mielenterveystyön palvelujärjestelmän avohoitokeskeisyys sekä porrasteisuus ja toisessa koulutus, tiimityö ja työnohjaus.

Hyvää mielenterveystyötä kuvaavat kriteerit ja niiden arvoperustan olen tulkinnut muodostamieni kategorioiden ja yläkategorioiden pohjalta.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN-E: 1796-2234
ISBN: 951-42-7343-5
ISBN Print: 951-42-7342-7
Issue: 785
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.