University of Oulu

Lääkärin etävastaanotto perusterveydenhuollossa : satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus videoneuvottelulaitteiston avulla toteutetusta etävastaanottokokeilusta

Saved in:
Author: Timonen, Olavi
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Public Health Science and General Practice
Kainuu Central Hospital
Oulu University Hospital, Unit of General Practice
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514274075
Language: Finnish
Published: 2004
Publish Date: 2004-08-13
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kastellin tutkimuskeskuksen auditoriossa (Aapistie 1) 13. elokuuta 2004 kello 12.
Reviewer: Docent Mårten Kvist
Docent Arto Vehviläinen
Description:

Abstract

The background to this study was, firstly, the shortage of doctors in the remote areas in Finland and secondly, the possibilities to use new IT-technology to the organization of health care services. The aim was to find out whether it is possible to organize consultations between GPs and patients as remote work through the use of videoconferencing equipment. In literature the results of the studies on teleconsultations in remote areas have been positive in many specialties from the point of view of operating the system, patient satisfaction and costs. However few studies of teleconsultations are available in the area of general practice.

The aims of this study were to identify the technical solutions what teleconsultation requires and to report on the implementation of the solutions and process of the teleconsultations. Two hypotheses were to be tested in the study: first that patients treated in the traditional way were more satisfied than teleconsultation patients: the second was that while a sizeable patient group could be treated remotely, teleconsultation would prove to be more expensive than the traditional consultation.

The teleconsultation part of the study was organized so, that the patient and a trained nurse were in Puolanka Health Center and the GP in the city of Kajaani (100 kilometers away). The videoconferencing system worked on the LAN in the Kainuu area. The study group consisted of two random groups, 508 patient visits were treated as remote work and 490 visits were treated in the traditional way in Puolanka Health Center. In addition to the diary of technical problems and the patient satisfaction questionnaires the measures of the study were the analysis of success in the consultation and the account of the return consultations in the remote group. A part of consultations were videotaped and the success in transfer of information was analysed from those tapes. The cost of the consultation was calculated, and sensitivity analysis was used to examine the cost of teleconsultations for diabetic patients.

The results indicated that with a local area network it is possible to build a well functioning, reasonably priced teleconsultation system. The patients were equally satisfied with the teleconsultation as with the traditional consultation. The transfer of information in teleconsultations was good enough to make reliable diagnoses. It is estimated that three out of four from a random population in general practice could be treated in teleconsultation. Although it is about 30% more expensive to treat patients by teleconsultation than by the traditional method, the advantages of the teleconsultation model are that it enables an efficient transfer of information and know-how regardless of distance, and that it enhances considerably the traditional scope of health care services.


Tiivistelmä

Tutkimuksen lähtökohtana oli syrjäisten alueiden lääkäripula ja toisaalta telelääketieteen mukanaan tuomat mahdollisuudet järjestää palveluja uudella tavalla. Tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lääkärin vastaanottopalveluita tuottaa etätyönä videoneuvottelujärjestelmää käyttäen. Kirjallisuuden mukaan tulokset monien erikoisalojen televideokonsultaatioista olivat myönteisiä toimivuuden, potilastyytyväisyyden ja kustannusten näkökulmista: mutta perusterveydenhuollon tutkimuksia etävastaanotosta ei löytynyt.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia teknisiä ratkaisuja etävastaanotto vaatii ja kuvata valitun järjestelmän toimivuus sekä etävastaanottotapahtuman kulku.

Hypoteesissa oletettiin tavallisella vastaanotolla hoidettujen olevan hieman etä-vastaanotolla käyneitä tyytyväisempiä ja että merkittävä osa potilasjoukosta voidaan hoitaa etätyönä sekä että etävastaanottokäynti on kalliimpi kuin tavallinen vastaanottokäynti.

Tutkimus toteutettiin siten, että etävastaanottotilanteessa potilas oli hoitajan kanssa Puolangan terveyskeskuksessa ja lääkäri Kajaanissa. Yhteys hoidettiin videoneuvottelujärjestelmällä, joka käytti Kainuun atk-alueverkkoa. Tutkimusjoukko koostui kahdesta satunnaistetusta ryhmästä, joista 508 vastaanottokäynnin ryhmä hoidettiin etätyönä ja toinen 490 käynnin ryhmä tavallisella vastaanotolla Puolangan terveyskeskuksessa.

Mittareina käytettiin teknisten ongelmien päiväkirjaa ja potilastyytyväisyyskyselyä, vastaanoton onnistumisen arviointia ja etävastaanoton uusintakäyntien tarpeen selvitystä. Tiedon siirtymisen onnistumista tutkittiin siten, että analysoitiin joukko videonauhoitettuja vastaanottoja, laskettiin vastaanottokäyntien kustannukset ja tarkasteltiin herkkyysanalyysien avulla etävastaanottomallilla toteutetun diabetesetävastaanoton kustannuksia.

Tuloksien mukaan on mahdollista rakentaa toimiva, kohtuuhintainen etävastaanottojärjestelmä, kun käytetään alueellista atk-verkkoa. Potilaat olivat vähintään yhtä tyytyväisiä etävastaanottoon kuin tavalliseen. Tiedon siirtyminen etävastaanotolla on riittävän hyvä luotettavien päätelmien tekemiseksi. Noin kolme neljäsosaa valikoimattomasta perusterveydenhuollon potilasjoukosta voitiin hoitaa etätyönä. Lääkärin oma arvio vastaanoton onnistumisesta oli kuitenkin parempi perinteisessä vastaanotossa ja etävastaanotolla jouduttiin määräämään hieman enemmän laboratoriokokeita. Kun etävastaanottomallia käytetään korvaamaan tavanomainen vastaanottotapa ilman toiminnallisia ja organisatorisia muutoksia, se on noin 30 % kalliimpi kuin tavanomainen. Etävastaanottomalli kuitenkin mahdollistaa tehokkaan tiedon ja osaamisen siirtymisen välimatkasta riippumatta ja luo edellytykset uudenlaisille tavoille organisoida terveydenhuollon palveluita.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN-E: 1796-2234
ISBN: 951-42-7407-5
ISBN Print: 951-42-7406-7
Issue: 792
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.