University of Oulu

Moniulotteinen hoitotyön johtajuus ja hoitohenkilöstön työuupumus terveydenhuollossa

Saved in:
Author: Kanste, Outi
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Nursing Science
Oulu University Hospital
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514276485
Language: Finnish
Published: 2005
Publish Date: 2005-03-18
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi hammaslääketieteen laitoksen luentosalissa 1 (Aapistie 3) 18. maaliskuuta 2005 kello 12.
Reviewer: Professor Arja Ropo
Docent Tarja Suominen
Description:

Abstract

The purpose of the study was to examine the relationship between nursing leadership and burnout among nurses in health care as well as the incidence of multidimensional leadership and burnout in Finnish nursing. A further purpose was to test a factor structure of Multifactor Leadership Questionnaire (MLQ) and Maslach Burnout Inventory (MBI) in Finnish health care.

The empirical data were gathered by postal questionnaires from nursing staff working in university, central and district hospitals, health centers as well as psychiatric and private hospitals (n = 900, response rate 73%). In addition, a follow-up study was performed at a one-year interval (n = 100, response rate 79%). After deleting unusable questionnaires, the sample consisted of 627, and the follow-up study of 78 nurses and nurse leaders. The data were analyzed with descriptive and multivariate statistical methods.

Nurse leaders proved to be transformational leaders who rewarded their subordinates, but traditional active and passive management-by-exception and laissez-faire leadership also appeared in their leadership behavior. Half of the nursing staff were moderately burned out and about one tenth were highly burned out. Nearly one fifth suffered from high emotional exhaustion. Nursing leadership has both positive and negative effects on burnout among nursing staff. Rewarding transformational leadership and active management-by-exception functioned as protecting factors, and passive laissez-faire leadership as an exposing factor. However, the results suggest that the relation between leadership and burnout is complex, affected by situational factors of leadership and the ambiguous nature of burnout. The six- and three-factor structure of the MLQ as well as the three-factor structure of the MBI were empirically supported. According to psychometric properties both instruments are well applicable to Finnish health care research.

The results can be used in academic leadership education and leadership training in health care organizations, as well as to improve the quality of work life and to promote work well-being. The results can also be utilized in studies applying MLQ and MBI as well as when exploring factor structure of measures and in validation studies of instruments.


Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitotyön johtajuuden ja hoitohenkilöstön työuupumuksen yhteyttä terveydenhuollossa sekä moniulotteisen johtajuuden ja työuupumuksen esiintymistä suomalaisessa hoitotyössä. Lisäksi tarkoituksena oli testata suomalaisessa terveydenhuollossa moniulotteisen johtajuusmittarin ja kolmiulotteisen työuupumusmittarin rakennetta.

Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä yliopisto-, keskus- ja aluesairaaloiden, terveyskeskusten sekä psykiatristen ja yksityisten sairaaloiden hoitohenkilöstöltä (n = 900, vastausprosentti 73). Lisäksi toteutettiin seurantakysely vuoden intervallilla (n = 100, vastausprosentti 79). Aineistosta jouduttiin poistamaan vastauksia, ja poistojen jälkeen tutkimusjoukko muodostui 627:stä ja seurantakyselyssä 78 hoitajasta ja hoitotyön esimiehestä. Aineiston analyysissä käytettiin tilastollisina kuvailevina menetelminä ristiintaulukointia, kontingenssikerrointa, χ²-testiä, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa, t-testiä, Mann-Whitney U-testiä, Wilcoxonin testiä, yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysiä sekä Kruskal-Wallisin testiä. Monimuuttujamenetelminä olivat rakenneyhtälömallitus ja lineaarinen regressioanalyysi. Mittareiden luotettavuuden arvioinnissa käytettiin eksploratiivista ja konfirmatorista faktorianalyysiä, Cronbachin alpha -kerrointa, osiosummakorrelaatioita, osioiden välisiä korrelaatioita, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa ja intraclass-korrelaatiokerrointa.

Hoitotyön johtajat osoittautuivat työntekijöitä palkitseviksi muutosjohtajiksi, mutta johtamiskäyttäytymisessä esiintyi myös perinteistä työntekijöiden aktiivista ja passiivista valvomista sekä välttävää johtajuutta. Eroja ilmeni johtajan iän, työkokemuksen, työtehtävän ja perustyöhön osallistumisen mukaan. Puolella hoitohenkilöstöstä esiintyi keskimääräistä ja noin kymmenesosalla voimakasta työuupumusta. Voimakkaasta emotionaalisesta väsymyksestä kärsi lähes joka viides. Hoitotyön johtajuudella on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia hoitohenkilöstön työuupumuksen kannalta. Palkitseva muutosjohtajuus ja työntekijöiden aktiivinen valvominen toimivat työuupumukselta suojaavina tekijöinä ja passiivinen välttäminen työuupumukselle altistavana tekijänä. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että johtajuuden ja työuupumuksen yhteys on kompleksinen, ja tähän vaikuttavat johtajuuden tilannetekijät ja työuupumuksen moniselitteinen luonne. Hoitohenkilöstön ikä, työllisyystilanne, työaikamuoto ja työtehtävän luonne vaikuttivat johtajuuden ja työuupumuksen yhteyteen, joka oli suhteellisen pysyvä vuoden intervallilla mitattuna. Myös johtajuus ja työuupumus osoittautuivat stabiileiksi ilmiöiksi. Johtajuusmittarin kuuden ja kolmen faktorin rakenne sekä työuupumusmittarin kolmen faktorin rakenne saivat empiiristä tukea. Mittareita voidaan pitää psykometristen ominaisuuksiensa perusteella suomalaiseen terveydenhuoltotutkimukseen soveltuvina.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuoltoalan yliopistollisessa ja terveydenhuollon organisaatioiden sisäisessä johtamiskoulutuksessa, työelämän laadun parantamisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä, johtajuus- ja työuupumusmittaria soveltavissa tutkimuksissa sekä laajemmin mittareiden kehittämistyössä ja validointitutkimuksissa.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN-E: 1796-2234
ISBN: 951-42-7648-5
ISBN Print: 951-42-7647-7
Issue: 815
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.