University of Oulu

Moniääninen paikka—Opettajien kertomuksia elämästä ja koulutyöstä Lapissa

Saved in:
Author: Erkkilä, Raija1,2
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education
2University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:951427802X
Language: Finnish
Published: 2005
Publish Date: 2005-09-13
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 23. syyskuuta 2005 klo 12.00
Reviewer: Professor Pauli Tapani Karjalainen
Professor Eira Korpinen
Description:

Abstract

This narrative-biographical study focuses on stories told by teachers working in Lapland about their work and life. The key concept of the study is 'place', which is conceptualised as subjectively experienced place in line with humanistic geography. The research data consisted of interviews of seven teachers working in Lapland, including two Saami and five Finnish teachers. Two main research questions were addressed: I How do teachers tell about place? II What is teachers' manner of knowing from the viewpoint of place?

The results revealed an inside view of 'place', which reflects the dweller's perspective towards place. The informants' stories highlighted five place-related sentiments: concern, commitment, sense of home, recognition and appreciation. At the general level, teachers felt concern about the contradiction between the south and the north. They also felt concern about the future of their pupils, schools and villages. Commitment and sense of home were enhanced by a place-related lifestyle and nature as well as an opportunity to do subjectively meaningful things. The teachers described their sentiment of belonging to a place in a way that reflected recognition and appreciation. For an individual, recognition related to everyday phenomena and interpersonal relations played an important role, but recognition by different groups and society was also significant.

The autobiographical story by one of the Saami teachers clearly indicated the significance of local knowledge for teachers' work. Personal local knowledge is tacit knowledge based on experience and constitutes an important aspect of teachers' practical knowledge. The focus of this autobiographical story did not involve only the teacher but also the community, the people, the place and the culture that the teacher felt herself to be part of. Saami ancestry defined this teacher's mode of existence in a crucial way. Since she shared the cultural background of her pupils, she understood their everyday school life well. She had an important role as an intermediary at the interface between two cultures.

Overall, Finnish teachers work in notably different schools and different conditions. It is important to listen to many different stories, because stories told by marginal actors may serve an emancipatory function for future teachers. Based on the findings, one of the challenges of teacher education is to develop ways of working whereby students can critically evaluate their autobiographical and personal knowledge. Personal experiential background is a valuable resource, which should be taken into account in teacher education already.

see all

Tiivistelmä

Tässä narratiivis-elämäkerrallisessa tutkimuksessa tarkastellaan Lapin kouluissa työskentelevien opettajien kertomuksia työstä ja elämästä. Tutkimuksen keskeinen käsite on paikka, joka käsitteellistetään humanistisen maantieteen näkökulmasta koetuksi paikaksi. Tutkimuksen aineistona on seitsemälle Lapissa työskentelevälle opettajalle tehdyt haastattelut. Haastatteluissa on mukana kaksi saamelaista ja viisi suomalaista opettajaa. Päätutkimuskysymyksiä on kaksi: I Millaiseksi opettajat kertovat paikan? II Millainen on opettajan tietämisen tapa paikan näkökulmasta?

Tutkimuksen tuloksena syntyi kuva paikasta sisältä päin, sellainen, joka ilmentää asukkaan näkökulmaa paikkaan. Opettajien kertomukset toivat esiin viisi paikkatunnetta: huolen, sitoutumisen, kodintunteen sekä tunnustuksen ja arvostuksen tunteet. Yleisellä tasolla huoli liittyi koettuun vastakkainasetteluun etelän ja pohjoisen välillä. Opettajat tunsivat huolta myös oppilaidensa, koulujensa ja kyliensä tulevaisuudesta. Sitoutumisen ja kodintunnetta vahvistivat paikkaan liittyvä elämäntapa ja luonto sekä mahdollisuus tehdä mielekkäiksi koettuja asioita. Opettajat kuvasivat paikkaan kuulumistaan tavalla, jota voidaan ymmärtää tunnustuksen ja arvostuksen käsitteiden avulla. Tärkeässä osassa yksilön kannalta olivat arkipäivän ilmiöihin ja läheisten ihmisten välisiin suhteisiin liittyvä tunnustus, mutta myös erilaisten ryhmien ja yhteiskunnan taholta tuleva arvonanto.

Tutkimuksen tuloksena avautui saamelaisen opettajan minäkertomuksen kautta persoonallisen paikallisen tiedon merkitys opettajan työssä. Persoonallinen paikallinen tieto on kokemukseen perustuvaa, hiljaista tietoa ja muodostaa yhden tärkeän osan opettajan praktista tietoa. Minäkertomuksen keskiössä ei ollut vain kertova opettaja itse, vaan myös yhteisö, toiset ihmiset, paikka ja kulttuuri, joihin opettaja tunsi kuuluvansa. Saamelaisuus määritti opettajana olemisen tapaa keskeisellä tavalla. Koska opettajalla oli samankaltainen kulttuuritausta oppilaidensa kanssa, hän ymmärsi näiden kouluarkea hyvin. Hänellä oli tärkeä, välittävä merkitys toimiessaan koulussa kahden kulttuurin rajapinnalla.

Koululaitoksemme opettajat toimivat hyvin erilaisissa kouluissa ja erilaisissa olosuhteissa. Monenlaisten kertomusten kuuleminen on tärkeää, koska marginaaleista esitetyt kertomukset voivat toimia vapauttavina kertomuksina tuleville opettajille. Tutkimuksen tulosten perusteella opettajankoulutukselle voidaan asettaa haasteeksi kehittää työtapoja, joiden avulla opiskelijat voivat arvioida kriittisesti omiin kokemuksiinsa perustuvaa elämäkerrallista ja persoonallista tietoa. Persoonallinen kokemustausta on arvokas resurssi, joka tulisi pystyä ottamaan huomioon jo opettajankoulutusvaiheessa.

see all

Čoahkkáigeassu

Dán narratiiva-eallingeardedutkamušas Raija Erkkilä guorahallá Lappileana skuvllaid oahpaheaddjiid muitalusaid barggu ja eallima birra. Dutkamuša guovddáš doaba lea báiki, mii meroštallojuvvo humanisttalaš geografiija geahččanguovllus vásihuvvon báikin. Dutkamuša materiálan leat čieža Lappileanas bargi oahpaheaddji jearahallamat, main leat fárus guokte sápmelaš ja vihtta suopmelaš oahpaheaddji. Váldodutkangažaldagat leat guokte: I Makkárin oahpaheaddjit muitalit báikki? II Makkár lea oahpaheaddji diehtima vuohki báikki geahčcanguovllus?

Dutkamuša boađusin šattai govva báikkis siskkobealde, mii čájeha ássi geahččanguovllu báikái. Oahpaheaddjiid muitalusat bukte ovdan vihtta báikedovdamuša: fuolla, čatnaseapmi, ruovttudovdamuš sihke dovddasteami ja árvvusatnima dovddut. Almmolaš dásis fuolla laktásii vásihuvvon vuostegeahčái mátti ja davi gaskkas. Oahpaheaddjit ledje fuolastuvvan maiddái sin oahppiid, skuvllaid ja giliid boahttevuođas. Čatnaseami ja ruovttudovdamuša nannejedje báikái laktáseaddji eallinvuohki ja luondu sihke vejolašvuohta bargat áššiid, maid vásihedje jierpmálažžan. Oahpaheaddjit govvidedje iežaset báikái gullama vugiin, man sáhttá áddet dovddasteami ja árvvusatnima doahpagiiguin. Dehálaš oasis individuála geažil lei dovddasteapmi, mii laktásii árgabeaivvi ihtagiidda ja lagaš olbmuid gaskavuođaide. Dehálaš lei maiddái dovddasteapmi, mii bođii sierralágan joavkkuin ja servodagas.

Dutkamuša boađusin rahpasii sápmelaš oahpaheaddji mun-muitalusa bokte persovnnalaš báikkálaš dieđu mearkkašupmi oahpaheaddji barggus. Persovnnalaš báikkálaš diehtu lea vásáhussii vuođđuduvvi jávohis diehtu ja dat duddjo ovtta dehálaš oasi oahpaheaddji praktihkalaš dieđus. Mun-muitalusa guovddážis ii lean dušše muitaleaddji oahpaheaddji ieš, muhto baicca searvvuš, eará olbmot, báiki ja kultuvra, maidda oahpaheaddji dovddai iežas gullat. Sápmelašvuohta mearridii oahpaheaddjin leahkima vuogi guovddáš lági mielde. Go oahpaheaddjis lei seammálágan kulturduogáš iežas oahppiiguin, son áddii bures dáid skuvllaárgga. Sus lei dehálaš, sirdi mearkkašupmi doaimmadettiin skuvllas guovtti kultuvrra rádjedásiin.

Min skuvlalágádusa oahpaheaddjit doibmet hui iešguđetlágan skuvllain ja iešguđetlágan diliin. Máđggalágan muitalusaid guldaleapmi lea dehálaš, go marginálain muitaluvvon muitalusat sáhttet doaibmat boahtte oahpaheaddjiide beasti muitalussan. Dutkamuša bohtosiid vuođul oahpaheaddjiskuvlemii sáhttá bidjat hástalussan ovddidit bargovugiid, maid vuođul oahppit sáhttet árvvoštallat kritihkalaččat eallingearddi ja persovnnalaš dieđu, mii vuođđuduvvá sin iežaset vásáhusaide. Persovnnalaš vásihanduogáš lea dehálaš riggodat, man galggašii sáhttit váldit vuhtii juo oahpaheaddjiskuvlenmuttus.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN-E: 1796-2242
ISBN: 951-42-7802-X
ISBN Print: 951-42-7801-1
Issue: 79
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.