University of Oulu

Suomeen palaavien lähetystyöntekijöiden paluuta koskevat puhetavat : paluusokki ja identiteetin monikulttuuriset jännitteet

Saved in:
Author: Salakka, Markku
Organizations: University of Oulu, Faculty of Education
University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514279670
Language: Finnish
Published: 2006
Publish Date: 2006-01-18
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Raahensalissa (L10) 20. tammikuuta 2006 klo 12.00
Reviewer: Professor M'hammed Sabour
Professor Liisa Salo-Lee
Description:

Abstract

The aim of the thesis was to examine how Finnish mission organization missionaries, re-entering Finland, produce meanings related to their re-entry and re-entry shock in research interview speech. Textual data consisted of ten interviews conducted and transcribed by the researcher. Five of the interviews were conducted as individual interviews and the interviewees were single female missionaries. The rest of the five interviews were carried out as pair interviews and the informants were married missionary couples.

I examined the textual data as a unit, I have named as missionary speech, which I have attempted to reconstruct by using discourse analysis. The central concepts are discourse and interpretation repertoire, and the rule of interpretation that conveys the relation between the two. The discourse is constructed in the tension between the interpretation repertoires which were in an opposing interactional relationship with each other.

In re-entry shock research, related to culture shock research, culture shock has been approached from three different angles: as a mental crisis, as a learning experience, and as a crisis related to multicultural identity. In this dissertation the crisis perspective was also the starting point of interpreting culture shock, which the first discourse analytical interpretation rule was based on. The series of other interpretation rules was derived from this rule. For interpretation of the results of the analysis, I have used Milton Bennett's concept of intercultural sensitivity and the model of multicultural identity, founded on the former. The model of multicultural identity contains a form of multicultural identity crisis called internal culture shock which is one of the theoretical bases for my research. The discourse called missionary speech, mentioned above, is interpreted in my research on the basis of the concepts of Milton Bennett's six stage developmental model of intercultural sensitivity. In the model, intercultural sensitivity is understood as sensitivity towards cultural differences and difference in general. This sensitivity can be ethnocentric when cultural differences are seen as negative or ethnorelativistic when cultural differences are experienced in a positive way. The central foundation is Jane Bennett's interpretation of multicultural identity through the concepts of constructive and encapsulated marginality.

As the result of my research, I have established eight discourses: 1) geographical discourse, 2) discourse of mode of speaking, 3) emotive and feeling-based discourse, 4) attitude, 5) value discourse, 6) competence discourse, 7) discourse of intercultural sensitivity and 8) identity discourse. Each discourse was construed by two interpretation repertoires controversial to each other.

The result of my research suggests that the multicultural identities, described by Milton Bennett and Janet Bennett, could be interpreted as open possibilities or "options" dynamizing the identity negotiation. Identity could thus be seen as a dynamic process by nature. On the basis of the results, I suggest interpreting intercultural sensitivity in the identity theoretical framework by taking advantage of the concepts of the model of intercultural sensitivity in a more multidimensional way, detached from sequentiality of the value-bound developmental model and drawing attention to the complexity and diverse nuances of intercultural sensitivity.


Tiivistelmä

Väitöskirjassa tavoitteena oli tutkia, miten Suomeen palaavat suomalaisen lähetysorganisaation lähetystyöntekijät tuottavat paluutaan ja paluusokkiaan koskevia merkityksiä tutkimushaastattelupuheessa. Tekstimateriaali koostui kymmenestä tutkijan suorittamasta ja litteroimasta haastattelusta. Informanteista viisi oli yksilöhaastatteluissa haastateltuja naimattomia naislähettejä. Loput kymmenen informanttia olivat parihaastatteluissa haastateltuja lähettipuolisoita.

Haastattelujen tekstimateriaalia tarkastelin lähettipuheeksi nimittämänäni kokonaisuutena, jota pyrin rekonstruoimaan käyttäen diskurssianalyysiä. Keskeistä diskurssianalyysin sovelluksessani on diskurssin ja tulkintarepertuaarin välinen suhde sekä sen määrittävä tulkintasääntö. Diskurssi rakentuu toisilleen vastakkaisessa vaikutussuhteessa olevien tulkintarepertuaarien jännitteessä.

Paluusokkitutkimuksessa kulttuurisokkia on lähestytty kolmesta näkökulmasta: psyykkisenä kriisinä, oppimiskokemuksena ja monikulttuuriseen identiteettiin liittyvänä kriisinä. Kriisinäkökulma muodostui myös tässä väitöskirjassa kulttuurisokin tarkastelun lähtökohdaksi, jonka varassa rakentui ensimmäinen diskurssianalyyttinen tulkintasääntö. Tästä säännöstä edettiin seuraaviin diskursseihin ja repertuaareihin. Analyysin tulosten tulkintaan käytin Milton Bennettin kehittämää kulttuurienvälisen herkkyyden käsitettä sekä sen varaan rakennettua monikulttuurisen identiteetin mallia, johon liittyvä 'sisäiseksi kulttuurisokiksi' kutsuttu monikulttuurinen identiteettikriisi on yksi tutkimukseni keskeinen teoreettinen lähtökohta. Lähettipuheeksi nimettyä diskurssia tulkitsen Milton Bennettin kulttuurienvälisen herkkyyden kuusivaiheisen kehitysmallin pohjalta. Mallissa kulttuurienvälinen herkkyys ymmärretään herkkyydeksi kulttuurisille eroille ja erilaisuudelle. Tämä sensitiivisyys voi olla etnosentristä, jolloin kulttuurinen erilaisuus mielletään kielteiseksi, tai etnorelativistista, jolloin kulttuuriset erot koetaan myönteisiksi. Toinen tulkinnassa käytetty keskeinen teoreettinen viitekehys on Janet Bennettin kehittämä monikulttuurisen identiteetin tulkinta, jossa apuna ovat rakentavan ja eristyneen sivullisuuden käsitteet.

Tutkimukseni tuloksena syntyi kahdeksan diskurssia: 1) maantieteellinen diskurssi, 2) puhetapadiskurssi, 3) tunne- ja tuntemusdiskurssi, 4) asennediskurssi, 5 arvodiskurssi, 6) kompetenssidiskurssi, 7) kulttuurienvälinen herkkyysdiskurssi sekä 8) identiteettidiskurssi. Kukin diskurssi rakentui kahdesta toisilleen vastakkaisesta repertuaarista.

Tutkimuksen tulos viittaa siihen, että Milton Bennettin ja Janet Bennettin kuvaamat monikulttuuriset identiteetit voitaisiin tulkita identiteettineuvottelua dynamisoiviksi optioiksi ja identiteetti dynaamiseksi prosessiksi. Tutkimuksen tuloksen pohjalta ehdotan kulttuurienvälisen herkkyyden tulkitsemista identiteettiteoreettisessa viitekehyksessä käyttämällä hyväksi ja kehittämällä kulttuurienvälisen herkkyyden kehitysmallin käsitteistöä irrotettuna kehitysmallin arvosidonnaisesta peräkkäisyyteen kytketystä rakenteesta. Samalla tulisi kiinnittää huomiota herkkyyden eri osatekijöiden välisten suhteiden nyansseihin.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN-E: 1796-2242
ISBN: 951-42-7967-0
ISBN Print: 951-42-7966-2
Issue: 81
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.