University of Oulu

Employee worktime control and health

Saved in:
Author: Ala-Mursula, Leena
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Public Health Science and General Practice
Finnish Institute of Occupational Health, Unit of Excellence in Psychosocial Factors and Health
City of Oulu, Centre of Occupational Health
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9514282183
Language: English
Published: 2006
Publish Date: 2006-10-25
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented, with the assent of the Faculty of Medicine of the University of Oulu, for public defence in Auditorium 101 A of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 A), on November 3rd, 2006, at 12 noon
Reviewer: Professor Mikko Härmä
Professor Ulla Kinnunen
Description:

Abstract

The potential health effects of employee control over working times are poorly known in the field of work stress research. In this study, worktime control was hypothesized to buffer against stress by promoting successful combination of a full-time job with non-work demands and by enabling the work to be done at times of optimal resources.

The participants were from the 10-Town Study, an ongoing longitudinal cohort study exploring employee health in ten Finnish towns. The survey responses on worktime control and health (baseline survey in 1997: n = 6442, 67%; follow-up survey in 2000–01: n = 32299, 67%) were linked to registered sickness absences from the employers' records. Employee worktime control covered the perceived possibilities to influence the starting and ending times of a workday, the breaks, handling private matters during the workday, the scheduling of shifts, vacations and days off, and the taking of unpaid leaves, each of which was rated on a 1–5 scale. In the follow-up survey, influence on the length of the workday was also assessed. After a factor analysis, the subdimensions of control over daily working hours and control over days off were focused.

It turned out that low worktime control predicted poor subjective health, psychological distress, and medically certified sickness absences for women. For men, low worktime control was not associated with subjective health, but predicted medically certified sickness absences for those with dependent children or employed in manual occupations.

With respect to work stress, the men and women suffering from job strain or effort-reward imbalance had less medically certified sickness absences if they at least had control over their working times.

The men and women with long domestic and total working hours and long commuting hours gained most from high worktime control in that their medically certified sickness absences were reduced. Vulnerability to long domestic and total working hours in terms of such absences was seen among both men and women, but there were few men working long domestic hours. Long paid working hours as such were not associated with sickness absences.

In sum, high worktime control appeared to buffer against health problems and to promote a successful integration of domestic responsibilities with a full-time job. The findings expand the focus of work stress research and emphasize the importance of taking conditions at home into account when analysing employee health.


Tiivistelmä

Työaikojen hallinnan merkitys terveydelle tunnetaan työstressitutkimuksen alalla huonosti. Tässä väitöskirjatyössä oletettiin, että työaikojen hallinta voisi vähentää stressiä ja edistää terveyttä helpottamalla kokopäivätyön ja kotona tehtävän työn yhteensovittamista sekä mahdollistamalla työn tekemisen parhaiden voimavarojen vallitessa.

Tutkimus toteutui osana Työterveyslaitoksen Kunta10 -tutkimusta, joka seuraa kymmenen suomalaisen kaupungin henkilöstön työolojen ja terveyden kehittymistä. Koettua työaikojen hallintaa ja terveyttä koskevat kyselyvastaukset (alkukysely v. 1997: n = 6442, 67 %; seurantakysely vv. 2000–01: n = 32299, 67 %) linkitettiin palkanmaksurekistereistä saatuihin sairauspoissaolotietoihin. Työaikojen hallinnan mittari sisälsi alkukyselyssä 5-luokkaisella asteikolla vastaajien kokemat vaikutusmahdollisuudet työpäivän alkamis- ja päättymisajankohtiin, taukoihin, yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa, työvuoroihin, lomien ja vapaapäivien ajankohtiin sekä palkattomien vapaiden pitämiseen. Seurantakyselyssä kartoitettiin myös vaikutusmahdollisuudet työpäivän pituuteen. Summamuuttujan faktorianalyysin jälkeen arvioitiin erikseen päivittäisten työaikojen hallintaa sekä loma-aikojen hallintaa.

Tuloksissa huono työaikojen hallinta ennusti naisilla huonoksi koettua terveyttä, psyykkistä rasittuneisuutta sekä lääkärintodistusta vaativia yli kolmen päivän mittaisia sairauspoissaoloja. Miehillä huono työaikojen hallinta ei vaikuttanut itsearvioituun terveyteen, mutta ennusti lääkärintodistusta vaativia sairauspoissaoloja, jos heillä oli lapsia kotona tai jos he tekivät ruumiillista työtä.

Hyvä työaikojen hallinta vähensi työstressiin liittyviä sairauspoissaoloja. Stressiä kuvattiin työn kovien vaatimusten ja huonon hallinnan yhdistelmällä sekä koettujen ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhdalla.

Eri elämänalueilla tehtyihin työtunteihin suhteutettuna hyvä työaikojen hallinta vähensi sairauspoissaoloja erityisesti niillä naisilla ja miehillä, joilla oli paljon kotityötunteja, työmatkatunteja tai totaalityötunteja. Sairauspoissaoloilla mitattuna naiset ja miehet olivat yhtä haavoittuvia pitkille kotityö- työmatka- ja totaalityötunneille, mutta miehillä pitkät kotityötunnit olivat harvinaisia. Pitkät palkkatyötunnit sinänsä eivät lisänneet sairauslomia.

Tutkimus tuo työstressikirjallisuuteen vallitsevia malleja täydentävää tietoa työn ulkopuolisten tekijöiden merkityksestä työntekijöiden terveydelle. Tulokset kannustavat edistämään työntekijöiden mahdollisuuksia työaikojensa hallintaan sekä terveyden edistämisen että kokopäivätyön ja muun elämän menestyksellisen yhdistämisen näkökulmista.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN-E: 1796-2234
ISBN: 951-42-8218-3
ISBN Print: 951-42-8217-5
Issue: 894
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.