University of Oulu

Writing about everyday beauty in a northern village : an argument for diversity of habitable places

Saved in:
Author: Rautio, Pauliina
Organizations: University of Oulu, Faculty of Education
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514263194
Language: English
Published: 2010
Publish Date: 2010-10-25
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Education of the University of Oulu for public defence in Kuusamonsali (Auditorium YB210), Linnanmaa, on 4 November 2010, at 12 noon
Reviewer: Associate Professor Joe Winston
Professor Pauline Von Bonsdorff
Description:

Abstract

The two rhetorical approaches to Finnish Lapland are the mythical and the miserable produced in the realms of tourism and politics respectively. The locals comply with neither. In this research the notion of beauty is used in seeking to understand how life is perceived as good-enough by particular villagers of a remote northern village. The scope of this research is novel theoretically and methodologically. The combination of everyday life aesthetics and education outside of institutional art education is rare and the method of data collection, collective correspondence, is created for the purposes of this research. Education is approached in this research as our perpetual growing in everyday life. Education and aesthetics receive support from sociology and human geography as well as environmental ethics.

The theoretical frame leans on Ludwig Wittgenstein's notions of language use: language is woven into the actions of ordinary life, used not only to describe but to act on and transform the world. The objectives of this research in brief are to 1) complement art-centered definitions of the notion of beauty, 2) argue for the significance of diversity of habitable places, and 3) to contribute positively to the prevailingly negative research rhetoric on life in northern Finnish villages. These objectives are tackled with research tasks unfolding as descriptive, interpretative and methodological respectively: 1) of what kind is perceived beauty in everyday life led in a small northern village? 2) What is the significance of considering beauty in everyday life? 3) What kind of data does correspondence yield on perceived beauty?

There are four women participating in this research. They exchanged letters on the topic of everyday beauty once a month for a year. Together they comprise a group that varies in ages, education, employment, family structures and the length of stay in the village. What they share is a view of their home village as a good-enough place to live in. The main data consists of 44 letters supplemented by 10 interviews.

The letters have been read as one correspondence and as four individual sets of letters. Recurring themes, the temporal and spatial evolving of them as well as the performative aspects of writing have been addressed. Beauty has been found to reside in an iterative linguistic process rather than fixed in objects or even themes. Beauty articulates condensations of significant relations the perceiving individual holds in her life. As such beauty in everyday life is relational, active and pertains to steering of one's life.

The ability to relate to the environment in which you live in a personally meaningful and creative way is found to be facilitated by an environment of diversity. Rather than keeping the rural North habited I argue for ensuring that it is habitable for those who wish to live there. This means realizing that people craft good-enough lives in different ways relative to their everyday life environments.


Tiivistelmä

Lapista puhutaan kahdella tavalla, joista kumpikaan ei tavoita täysin lappilaisten itsensä arkikokemusta: Lappia värittää paikkana joko myyttisyys tai kurjuus. Näitä kahta kuvaa ylläpitävät pääasiassa turismi ja politiikka. Tässä tutkimuksessa käytetään ilmausta "kaunis" yritettäessä ymmärtää elämää pohjoisessa pienkylässä riittävän hyväksi koettuna. Tutkimus on sekä teoreettisesti että metodologisesti monitieteinen ja uutta luova. Arjen estetiikan ja kasvatustieteen yhdistäminen taidekasvatuksen sisältöalueen ulkopuolella on harvinaista. Tutkimuksessa on käytetty aineistonkeruumenetelmänä kirjeenvaihtoa, ja erityisesti sen kollektiivista muotoa, joka on kehitetty tätä tutkimusta varten. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatustieteen avulla arkeen kietoutuvaa kasvua ihmisenä. Sosiologia, kulttuurimaantiede ja ympäristöetiikka täydentävät kasvatustiedettä ja estetiikkaa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Ludwig Wittgensteinin huomioihin kielen käytöstä arjessa. Kieli on kietoutunut arjen toimintoihin ja on käytössä paitsi maailman kuvaamisessa myös sen muuttamisessa. Tutkimuksen tavoitteet ovat lyhyesti: 1) laajentaa "kauniin" taidemaailmaan nojautuvaa määrittelyä, 2) argumentoida ihmisen elinympäristöjen monimuotoisuuden puolesta sekä 3) täydentää lähtökohtaisesti positiivisella tutkimusotteella pohjoisen pienkylien elämästä tuotettua pääosin negatiivista tutkimusretoriikkaa.

Tavoitteita lähestytään kolmella tutkimustehtävällä, jotka jakaantuvat kuvailevaksi, tulkinnalliseksi ja metodologiseksi. Tutkimustehtävät ovat: 1) minkälaista on kaunis pohjoisen pienkylän arjessa? 2) Mitä merkitystä on kauniin pohtimisella arjessa? 3) Minkälaista aineistoa kirjeenvaihto tuottaa kauneudesta?

Tutkimukseen on osallistunut neljä naista. Jokainen heistä on kirjoittanut kirjeitä kauneudesta arjessaan ja vaihtanut kirjeitä kerran kuussa vuoden ajan. Naisten iät, koulutustaustat, työllisyystilanteet, perherakenteet sekä kylässä asuttu aika vaihtelevat. Heitä yhdistää näkemys kotikylästään riittävän hyvänä asuinpaikkana. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu 44 kirjeestä, joita täydentää kymmenen haastattelua.

Kirjeaineisto on luettu sekä yhtenä kirjeenvaihtona että neljänä osana, kunkin osallistujan kirjeet erikseen. Kirjeistä on tavoiteltu toistuvia teemoja ja näiden ajallista ja tilallista muotoutumista. Lisäksi kirjoituksia on pohdittu harkittuina esityksinä. Kaunis on todettu jatkuvaksi itseään korjaavaksi kielelliseksi prosessiksi sen sijaan, että se olisi paikantunut kiinteästi esineisiin, asioihin tai edes teemoihin. Arjen kaunis kiinnittyy kunkin elämässä merkityksellisiin suhteisiin. Kielellisenä prosessina kaunis ilmentää aktiivista ja luovaa toimijuutta ja liittyy elämän ohjailemiseen.

Monimuotoisuus tukee kykyä muodostaa ja tiedostaa merkityksellisiä ja luovia suhteita elinympäristöön. Sen sijaan, että tutkimuksessa argumentoitaisiin pohjoisten kylien asuttamisen puolesta tutkimus esittää että pienkylien asuttavuus tulisi turvata sellaisille jotka haluavat asua kylissä. Tämä edellyttää ymmärrystä siitä, että ihmiset tekevät elämästään riittävän hyvää laadullisesti eri tavoilla erilaisissa ympäristöissä.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN-E: 1796-2242
ISBN: 978-951-42-6319-4
ISBN Print: 978-951-42-6318-7
Issue: 109
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.