University of Oulu

Kertomuksia psyykkisestä väkivallasta terveydenhuollon työ- ja opiskeluyhteisöissä

Saved in:
Author: Sandelin, Pirkko
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Nursing Science
University of Oulu, Faculty of Humanities
University of Oulu, Faculty of Humanities, Department of English
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514284755
Language: Finnish
Published: 2007
Publish Date: 2007-05-29
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen luentosalissa 101 A (Aapistie 5 A) 8. kesäkuuta 2007 kello 12
Reviewer: Professor Jukka Aaltonen
Docent Merja Nikkonen
Description:

Abstract

The present paper discusses mental violence on the basis of empirical narrations submitted by health-care employees and students. The general belief is that people who work or study in the health care sector are aware of the nature of mental violence – guided by ethic principles, their education and the requirements of health care professions – and recognize its impact on people's lives and health, work and studying. However, surveys indicate that mental violence occurs in health care communities between the patient and the professional helper and between staff members. This investigation falls in a category between nursing science and feministic research and features a narrative approach. In the theory section, I will discuss terms closely connected with mental violence and earlier investigations on that particular topic. I will also define what is meant with mental violence in this paper.

The research material was collected at two stages in 2002–2006. The material for the first stage consisted of 32 letters from health-care employees and students, while that for the second stage was collected through discussions with those narrators who had given their consent and contact details in their letters. Analysed letters and interviews produced a total of 482 pages of text.

At first I analysed the original empirical narrations of mental violence by applying parts of Labov's (1982) structural analysis, which were orientation, method, evaluation and solution. In this way the narrations could be reduced to the level of core narrations specific to individual and community. The individual-specific core narrations comprised the Narration of vulnerability, Narration of enthusiasm, Narration of questioning routines, Narration of being a newcomer, Narration of leadership and Narration of awareness, and the community-specific core narrations the Narration of a fatigued work community and Narration of work community as the victim of mental violence.

I then analysed the individual-specific and community-specific core narrations by means of the Categorical-Content method, drawing up a complete narration of mental violence. The analysis involved two stages, of which the first involved formulating four narrations from the core narrations by means of the Categorical-Content method. The names of the narrations are the Narration of the arousing of mental violence, Narration of the means of mental violence, Narration of the consequences of mental violence and Narration of recovery from mental violence. On the basis of the above narrations, I then compiled stories connected with their contents by means of the Categorical-Content analysis method.

The core narrations, specific to individual and community, account for the narrations that the persons participating in the research considered to be of significance to themselves. The complete narration of mental violence that I formed using the Categorical-Content analysis method represents general knowledge of the empirical narrations of mental violence written or told by the participating health-care employees and students. According to the complete narration, mental violence develops in communities where the conditions favouring mental violence are hierarchical structures, their negative bureaucratic operation and management methods, and economic recession and its consequences. Favourable conditions also include changes in community values. In conditions of this kind, the victims of mental violence, persons resorting to mental violence and those assisting in it make up a problematic system of interaction. Together they can exhaust the victim of mental violence and cause the feeling of complete fatigue and burnout, from which it is difficult yet possible to recover. For people fatigued by mental violence, recovery means efforts to reach a new beginning in life, regaining of life and loss of life.


Tiivistelmä

Tutkimuksessani kuvaan psyykkistä väkivaltaa terveydenhuollon työntekijöiden ja opiskelijoiden kokemuksellisten kertomusten avulla. Terveydenhuollon työ- ja opiskeluyhteisöissä toimivien ihmisten uskotaan eettisten periaatteiden ohjaamina, koulutuksensa ja terveydenhuollon ammattien harjoittamisessa edellytettävien vaatimusten perusteella olevan tietoisia psyykkisen väkivallan luonteesta ja sen merkityksestä ihmisen elämään ja terveyteen, työntekoon ja opiskeluun. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että terveydenhuollon yhteisöissä ilmenee psyykkistä väkivaltaa sekä potilaan ja ammattiauttajan välisessä että henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimus sijoittuu hoitotieteen ja naistutkimuksen välimaastoon ja sen lähestymistapa on narratiivinen. Tarkastelen teoriaosassa psyykkisen väkivallan lähikäsitteitä ja aikaisempia tutkimuksia siitä. Lisäksi määrittelen, mitä tarkoitan psyykkisellä väkivallalla tässä tutkimuksessa.

Kokosin tutkimusaineiston kahdessa eri vaiheessa vuosina 2002–2006. Ensimmäisen vaiheen aineiston muodostivat terveydenhuollon työntekijöiden ja opiskelijoiden kirjeet, joita sain 32. Toisen vaiheen aineiston kokosin keskustelemalla niiden kertojien kanssa, jotka antoivat kirjeissään suostumuksensa ja yhteystietonsa. Litteroidut kirjeet ja keskusteluhaastattelut tuottivat aineistoksi 482 sivua tekstiä.

Analysoin aluksi alkuperäiset psyykkisen väkivallan kokemukselliset kertomukset soveltaen Labovin (1982) rakenneanalyysin osia, joita olivat orientaatio, menetelmä, arviointi ja ratkaisu. Näin kertomukset pelkistyivät yksilö- ja yhteisökohtaisiksi ydinkertomuksiksi. Yksilökohtaisiksi ydinkertomuksiksi muodostuivat Kertomus haavoittuvuudesta, Kertomus innostuneisuudesta, Kertomus rutiinien kyseenalaistamisesta, Kertomus tulokkuudesta, Kertomus johtajuudesta ja Kertomus tiedostamisesta. Yhteisökohtaisiksi ydinkertomuksiksi muodostuivat Kertomus väsytetystä työyhteisöstä ja Kertomus työyhteisöstä psyykkisen väkivallan uhrina.

Tämän jälkeen analysoin yksilö- ja yhteisökohtaiset ydinkertomukset Categorical-Content -analyysimenetelmällä muodostaen psyykkisen väkivallan kokonaiskertomuksen. Analysointi sisälsi kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa muodostin ydinkertomuksista Categorical-Content -analyysimenetelmää käyttäen neljä kertomusta, joiden nimet ovat: Kertomus psyykkisen väkivallan kehittymisestä, Kertomus psyykkisen väkivallan menetelmistä, Kertomus psyykkisen väkivallan seurauksista ja Kertomus psyykkisestä väkivallasta toipumisesta. Edellä mainituista kertomuksista muodostin Categorical-Content -analyysimenetelmää käyttäen edelleen kertomusten sisältöihin liittyvät tarinat.

Yksilö- ja yhteiskohtaiset ydinkertomukset kuvaavat niitä kertomuksia, joita tutkimukseen osallistujat ovat pitäneet merkityksellisinä itselleen. Categorical-Content -analyysimenetelmän avulla muodostamani psyykkisen väkivallan kokonaiskertomus edustaa yleistä tietoa tutkimukseen osallistuneiden terveydenhuollon työntekijöiden ja opiskelijoiden kirjoittamista ja kertomista psyykkisen väkivallan kokemuksellisista kertomuksista. Tämän kokonaiskertomuksen mukaan psyykkinen väkivalta kehittyy yhteisöissä, joissa psyykkiselle väkivallalle otollisia olosuhteita ovat yhteisöjen hierarkkiset rakenteet, niiden kielteiset byrokraattiset toiminta- ja johtamistavat sekä talouslama ja sen seuraukset. Otollisiin olosuhteisiin kuuluvat myös yhteisöjen muuttuneet arvot. Tällaisissa olosuhteissa psyykkisen väkivallan uhrit, psyykkisen väkivallan käyttäjät ja mukana toimijat muodostavat ongelmallisen vuorovaikutussysteemin. Nämä yhdessä voivat johtaa psyykkisen väkivallan uhrin uuvuttamiseen ja aiheuttaa hänelle kokonaisvaltaisen uupumisen ja loppuun kulumisen tunteen, josta toipuminen on vaikeaa mutta mahdollista. Psyykkisen väkivallan uuvuttamille ihmisille toipuminen merkitsee uuden alun tavoittelemista elämässä, elämän saavuttamista ja sen menettämistä.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN-E: 1796-2234
ISBN: 978-951-42-8475-5
ISBN Print: 978-951-42-8474-8
Issue: 931
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.