University of Oulu

Perusopetuksen opetussuunnitelma 2000-luvulla—uudistus paikallisina prosesseina kahdessa kaupungissa

Saved in:
Author: Holappa, Arja-Sisko
Organizations: University of Oulu, Faculty of Education
University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514286032
Language: Finnish
Published: 2007
Publish Date: 2007-11-06
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Savonsalissa (L4) 16. marraskuuta 2007 klo 12.00
Reviewer: Docent Pasi Sahlberg
Professor Eija Syrjäläinen
Description:

Abstract

The object of the study is the curriculum reform in basic education in the 2000's as local interpretations. The objective of the study is to create an image on how local municipal processes were formed and what kind of discourses in terms of educational policy, public administration and local level occurred.

The empirical data of the study was collected in two cities, Oulu and Raahe, during 2002–2005. Part of the data was created in the processes and its so-called natural corpus whereby part of the material was acquired for the study. The analysis of the data was based on the constructionist approach, in which language is perceived as a social matter and in which the contextuality of meanings is recognized. In this case, the theoretical background of the study and earlier research on the curricula theory and practice, as well as research on the status and development of the school system form a part of qualitative hermeneutic interpretation. Characteristics of both action and ethnographic research can be seen in the study.

Curricula have been used to direct the Finnish education for approximately one hundred years. The method of implementation has however changed in such a way that curriculum does not hold an established status in comprehensive schools. The unestablished status of curriculum can be seen also in this study. The concept of curriculum was defined in a number of different ways in the subjects' speech. Local processes differed from each other and experiences from previous reforms were not utilized. However, the teachers, principals and administrative personnel participating in the processes had a positive attitude towards the reform.

The study will focus on how curriculum is defined in the subjects' speech concerning the school, municipality and department of education. The speech emphasises co-operation. The idea of up-to-date school and teachership could be maintained through curriculum work. Speech concerning the reform of the school emphasised the uniformity of comprehensive schools, which is linked with co-operation between different school levels, curriculum co-operation and school common to all pupils. The speech also highlighted the individuality of pupils. Speech concerning the municipality and the department of education raised the issues of multi-professionalism and regionality. Local strategic planning was raised in both processes. The example from Oulu shows that curriculum work may function as a tool for implementing the strategy of the department of education. This signifies a change in the administrative culture that has strengthened the position of local interpretation.

The study also examined the subjects' speech in the perspective of educational policy discourses of the previous decade. In addition to national and local goals, international aspects can be identified. On the basis of this interpretation, operators in curriculum work were identified and named the voice of expertise and education, voice of developing local administration and voice of market economy. The voice of market economy is loud because it also affects the attitudes of the experts and developing local administration. In the background, conflicting assumptions on the society, individual and leadership can be perceived. These conflicts can be approached as alternatives in current discussion in which teaching personnel should also become more consciously involved.


Tiivistelmä

Tutkimuksen kohteena on 2000-luvun opetussuunnitelmauudistus perusopetuksessa paikallisina tulkintoina. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut luoda kuvaa siitä, millaiseksi paikalliset kuntaprosessit muodostuivat ja millaisia koulutuspoliittisia, julkishallinnollisia ja paikallisia diskursseja niissä ilmeni.

Tutkimuksen empiirinen aineisto on koottu kahdessa kaupungissa, Oulussa ja Raahessa, vuosien 2002–2005 aikana. Osa aineistoa on prosesseissa syntynyttä ns. luonnollista aineistoa ja osa tutkimusta varten hankittua. Tutkimusaineiston analyysi perustuu konstruktionistiseen lähestymistapaan, jossa kieli ymmärretään yhteiskunnallisena asiana ja jossa tunnustetaan merkitysten kontekstuaalisuus. Tällöin myös tutkimuksen teoreettinen tausta, opetussuunnitelmateoriaa ja käytäntöjä tarkasteleva aiempi tutkimus sekä koulun tilaa ja kehittymistä kuvaava tutkimus, ovat osa kvalitatiivista hermeneuttista tulkintaa. Tutkimuksessa voi nähdä sekä toimintatutkimuksen että etnografisen tutkimuksen piirteitä.

Opetussuunnitelmilla on pyritty ohjaamaan suomalaista koulua noin sadan vuoden ajan. Toteuttamisen tapa on kuitenkin vaihdellut niin, ettei opetussuunnitelmalla ole vakiintunutta asemaa peruskoulussa. Vakiintumattomuus näkyy myös tässä tutkimuksessa. Opetussuunnitelmakäsitys määrittyi hyvin monin eri tavoin osallistujien puheessa. Paikalliset prosessit erosivat toisistaan, eikä niissä hyödynnetty edellisten uudistusten kokemuksia. Prosesseihin osallistuneet opettajat, rehtorit ja hallinnon henkilöstö ottivat uudistuksen kuitenkin myönteisesti vastaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan millaiseksi opetussuunnitelma määrittyy osallistujien koulua, kuntaa ja opetustoimea koskevassa puheessa. Puheessa korostui yhteistyö. Opetussuunnitelmatyöllä voitiin ylläpitää ajantasaisen koulun ja opettajuuden ihannetta. Koulua koskevassa muutospuheessa korostui peruskoulun yhtenäisyys, joka liitettiin kouluasteiden yhteistyöhön ja opetussuunnitelmayhteistyöhön sekä kaikille oppilaille yhteiseen kouluun. Puhe korosti oppilaiden yksilöllisyyttä. Kuntaa ja opetustoimea koskevassa puheessa nousivat esille moniammatillisuus ja seutukunnallisuus. Paikallinen strateginen suunnittelu nousi esille molemmissa prosesseissa. Oulun esimerkki osoittaa, että opetussuunnitelmatyö voi toimia opetustoimen strategian toteuttamisen välineenä. Tämä kertoo hallintokulttuurin muutoksesta, joka on vahvistanut paikallista tulkintaa.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös osallistujien puhetta suhteessa edellisen vuosikymmenen koulutuspoliittisiin diskursseihin. Puheessa voi erottaa kansallisten ja paikallisten tavoitteiden lisäksi kansainvälisiä vaikutteita. Tämän tulkinnan kautta erottuvat opetussuunnitelmatyössä vaikuttavat toimijatahot, jotka tutkimuksessa nimetään asiantuntijuuden ja sivistyksen ääneksi, kehittyvän paikallishallinnon ääneksi sekä markkinatalouden ääneksi. Markkinatalouden ääni on kantava, sillä se vaikuttaa myös asiantuntijoiden asenteissa ja kehittyvässä paikallishallinnossa. Sen taustalla voi kuitenkin nähdä ristiriitaisia oletuksia yhteiskunnasta, yksilöstä ja johtamisesta. Näitä ristiriitoja voi lähestyä ajankohtaisen keskustelun vaihtoehtoina, jossa myös opetushenkilöstön tulisi olla entistä tietoisemmin mukana.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN-E: 1796-2242
ISBN: 978-951-42-8603-2
ISBN Print: 978-951-42-8602-5
Issue: 94
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.