University of Oulu

Dental fear among adults in Finland

Saved in:
Author: Pohjola, Vesa1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Dentistry, Department of Oral and Maxillofacial Surgery
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514292385
Language: English
Published: 2009
Publish Date: 2009-10-06
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Medicine of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1 of the Institute of Dentistry (Aapistie 3), on 16 October 2009, at 12 noon
Reviewer: Docent Sisko Honkala
Professor Matti Joukamaa
Description:

Abstract

The aim of this study was to evaluate the association between dental fear and dental attendance, oral health habits and dental condition. A further aim was to study the association between subjective oral impacts and dental fear.

The nationwide two-stage stratified cluster sample (n=8028) represented Finnish adults aged 30 years and older. The data were collected in interviews, with questionnaires and at clinical dental examinations. Dental fear was measured with the question: “How afraid are you of visiting a dentist?” and subjective oral impacts with the OHIP-14 questionnaire. Multiple logistic regression analyses were used to determine the association between dental fear and dental attendance, oral health habits, dental condition and subjective oral impacts, taking into consideration the possible confounding and/or modifying factors (e.g. age, gender and education).

Of Finnish adults aged 30 years and older, 10% were very afraid and 30% somewhat afraid of visiting a dentist. Those with high dental fear were more likely to report subjective oral impacts than were those with lower fear. Age modified the effect of the association between dental fear and dental attendance, oral health habits and dental condition. Among all age groups, except the 30- to 34-year-olds, irregular attenders were more likely to be very afraid of visiting a dentist than regular attenders were. Dental condition was also poorer among those with high dental fear than among those with lower fear. The association between dental fear and number of decayed teeth was positive in all age groups. Among the age group 65+ years, the numbers of missing and sound teeth were positively, and among the age group 30-34 years negatively, associated with dental fear. Among the age group 65+years, those who brushed their teeth less than twice a day were more likely to have high dental fear than were those who brushed at least twice a day. Regular smokers were more likely to have high dental fear than were those who smoked occasionally or not at all.

Dental fear is very common among adults in Finland. Because those with dental fear use dental services irregularly, they are likely to need emergency care. However, those for whom oral health services have been provided regularly since childhood seem to continue to use these services regularly in spite of high dental fear. Dental teams should be aware of the increased oral health risks that smoking, irregular attendance and poor tooth-cleaning habits cause among those with dental fear. Treating dental fear could have positive effects on subjective oral impacts by reducing psychological and social stress as well as improving regular dental attendance and oral health. Birth cohort or age should be taken into account when associations between dental fear and dental attendance, oral health habits and dental condition are studied.

see all

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hammashoitopelon ja hammashoitopalveluiden käytön, suunterveyteen liittyvien tapojen sekä hammasterveyden välisiä yhteyksiä. Tavoitteena oli myös tutkia suunterveyteen liittyvien ongelmien yhteyttä hammashoitopelkoon.

Kaksivaiheinen ryvästetty otos (n=8028) edusti suomalaista 30 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksessa käytetty tieto koottiin haastattelujen, kyselyjen ja suun kliinisen tutkimuksen avulla. Hammashoitopelkoa selvitettiin kysymyksellä ”Onko hammaslääkärissä käynti mielestänne: ei lainkaan pelottavaa, jonkin verran pelottavaa, erittäin pelottavaa?” ja suun terveyteen liittyviä ongelmia OHIP-14-kyselyllä. Logististen regressioanalyysien avulla tutkittiin hammashoitopelon ja palveluiden käytön, suunterveyteen liittyvien tapojen ja ongelmien sekä hampaiden terveyden välistä yhteyttä huomioiden mahdollisia sekoittavia ja/tai vaikutusta muovaavia tekijöitä (mm. ikä, sukupuoli, koulutus).

Suomalaisista aikuisista 10 % pelkäsi hammashoitoa kovasti ja 30 % jonkin verran. Kovasti hammashoitoa pelkäävät raportoivat suunterveyteen liittyviä ongelmia useammin kuin vähän tai ei lainkaan pelkäävät. Ikä vaikutti siihen, millainen yhteys oli hammashoitopelon ja hammashoitopalvelujen käytön, suun terveyteen liittyvien tapojen ja hammasterveyden välillä. Kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi ikäryhmässä 30–34 epäsäännöllisesti hoidossa käyvät pelkäsivät hammashoitoa todennäköisemmin kuin säännöllisesti hoidossa käyvät. Kovasti pelkäävillä oli myös huonompi hammasterveys kuin vähemmän pelkäävillä. Kaikissa ikäryhmissä kovasti hammashoitoa pelkäävillä oli useampia reikiintyneitä hampaita kuin jonkin verran tai ei lainkaan pelkäävillä. Poistettujen hampaiden lukumäärän lisääntyessä kovan hammashoitopelon todennäköisyys pieneni ikäryhmässä 30–34 ja kasvoi ikäryhmässä 65+. Näissä ikäryhmissä sama ilmiö oli havaittavissa myös terveiden hampaiden lukumäärän muuttuessa. Ikäryhmässä 65+ hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä harjanneet pelkäsivät hoitoa todennäköisemmin kuin vähintään kahdesti päivässä harjanneet. Säännöllisesti tupakoivat pelkäsivät hammashoitoa todennäköisemmin kuin epäsäännöllisesti tai ei lainkaan tupakoivat.

Hammashoitopelko on yleistä Suomessa. Koska pelkäävät käyvät hoidossa epäsäännöllisesti, hammaslääkärit kohtaavat pelkääviä potilaita usein akuuttivastaanotolla. Ne, jotka ovat tottuneet hammashoitopalveluiden säännölliseen käyttöön lapsuudesta alkaen, näyttävät jatkavan palveluiden säännöllistä käyttöä pelosta huolimatta. Hammashoitotiimien tulee huomioida hammashoitoa pelkäävien epäsäännöllisen hoidossa käymisen, puutteellisten kotihoitotottumusten ja tupakoinnin suunterveydelle aiheuttama kohonnut riski. Hammashoitopelon hoitamisella olisi positiivisia vaikutuksia suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, koska pelon hoito vähentää psykologista ja sosiaalista stressiä, lisää säännöllistä hoidossa käyntiä ja parantaa suun terveyttä. Syntymäkohortti tai ikä pitää huomioida tutkittaessa hammashoitopelon yhteyttä hammashoitopalveluiden käyttöön, suunterveyteen liittyviin tapoihin ja hammasterveyteen.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN-E: 1796-2234
ISBN: 978-951-42-9238-5
ISBN Print: 978-951-42-9237-8
Issue: 1029
Subjects:
age
Copyright information: © University of Oulu, 2009. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.