University of Oulu

Social anxiety and emotion recognition in autism spectrum disorders

Saved in:
Author: Kuusikko-Gauffin, Sanna
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Child Psychiatry
Oulu University Hospital
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514293344
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2011
Publish Date: 2011-01-18
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Medicine of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 (Aapistie 5), on 28 January 2011, at 12 noon
Tutor: Professor Irma Moilanen
Professor Hanna Ebeling
Reviewer: Professor Tero Timonen
Professor Jeffrey J. Wood
Description:

Abstract

The primary aim of the current study was to examine social anxiety symptoms in high-functioning children and adolescents, ages eight to 17 years old with autism (HFA) or Asperger syndrome (AS). The second aim was to study emotion recognition skills in children and adolescents with HFA/AS. In addition, two internationally used social anxiety questionnaires (The Social Phobia and Anxiety Inventory for Children and; The Social Anxiety Scale for Children -revised) were translated into Finnish, and psychometric analyses were performed in order assess the research and clinical utility of these measures as novel tools for the study of child social anxiety in Finland.

Results suggest that adolescents, in particular, with HFA/AS experience a greater number of social anxiety symptoms and have increased rates of clinically relevant social anxiety disorder (SAD) than do their control counterparts. Parents reported higher levels of anxiety symptoms in their children with HFA/AS regardless of the child’s age; however, individuals with HFA/AS self-reported anxiety symptoms increased later in their development (i.e., adolescence). In addition, overall facial emotion recognition increased with age in the HFA/AS group. Despite this, the HFA/AS group did not reach the higher ability level attained by the typically developing adolescents regardless of age. Specifically, when the facial emotion expressed a combination of both surprise and fear, participants with HFA/AS labelled the facial expression as “fear” statistically significantly more often than did controls. Moreover, control participants interpreted faces which blended sadness and neutral emotions as neutral more often than HFA/AS participants. Results suggest that social anxiety is clinically important to assess in children and adolescents with HFA/AS. Clinical interventions which enhance emotion recognition skills and reduce social anxiety symptoms in individuals with HFA/AS may be warranted.


Tiivistelmä

Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää sosiaalista ahdistuneisuutta 8–17-vuotiailla hyvätasoisilla lapsilla ja nuorilla, joilla on autismi (HFA) tai Aspergerin oireyhtymä (AS). Tutkimuksen toinen tarkoitus oli selvittää, miten HFA- ja AS-lapset ja nuoret kykenevät tunnistamaan tunteita kasvonilmeistä. Tutkimus arvioi myös kahden kansainvälisesti tunnetun, sosiaalista ahdistuneisuutta mittaavan kyselylomakkeen (The Social Phobia and Anxiety Inventory for Children ja The Social Anxiety Scale for Children -revised) toimivuutta suomalaisessa väestössä. Tavoitteena oli antaa uusia työvälineitä suomalaiselle lastenpsykiatrialle tutkimus- ja kliiniseen työhön.

Tutkimustulokset osoittivat HFA- ja AS-nuorten kokevan muita nuoria useammin sosiaalista ahdistuneisuutta. Vanhemmat havaitsevat HFA- ja AS-lastensa sosiaalisen ahdistuneisuuden oireet lapsen iästä riippumatta, kun lapset itse kertoivat oireistaan vasta nuoruusiässä. Tutkimus osoitti myös, että HFA:ta tai AS:ää sairastavien kyky tunnistaa tunteita paranee iän myötä. Se ei kuitenkaan saavuta tavalliseen tapaan kehittyvien lasten taitotasoa nuoruusikään mennessä. HFA- ja AS-lapset ja nuoret tulkitsevat ikätovereitaan useammin kasvojen ilmeen peloksi silloin, kun kasvojenilme on sekoitus pelko-yllättyneisyyttä. Tavalliseen tapaan kehittyneet lapset ja nuoret tulkitsevat kasvojenilmeen useammin neutraaliksi kuin HFA tai AS diagnoosin saaneet, jos kasvojenilme on sekoitus surullinen-neutraalia.

Tutkimustulosten perusteella tulee HFA:ta tai AS:ää sairastavia lapsia ja nuoria hoidettaessa ottaa huomioon sosiaalinen ahdistuneisuus. Heille tulisi nykyistä useammin tarjota tilaisuus myös kuntouttaa kykyä tunnistaa toisten ihmisten tunteita.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-951-42-9334-4
ISBN Print: 978-951-42-9333-7
Issue: 1086
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.