University of Oulu

Magnetic resonance imaging-guided percutaneous abdominal interventions

Saved in:
Author: Kariniemi, Juho1,2
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Diagnostics, Department of Diagnostic Radiology
2University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Surgery
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514295492
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2011
Publish Date: 2011-10-11
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Medicine of the University of Oulu for public defence in Auditorium 7 of Oulu University Hospital, on 21 October 2011, at 12 noon
Tutor: Professor Roberto Blanco
Professor Osmo Tervonen
Reviewer: Docent Riitta Parkkola
Docent Kaarina Partanen
Description:

Abstract

Magnetic resonance imaging (MRI) provides high contrast and spatial resolution images in arbitrarily chosen plane without ionizing radiation. These valuable features make it an attractive technique for guiding percutaneous interventional procedures. The purpose of this study was to develop percutaneous abdominal diagnostic and therapeutic procedures in MRI surroundings by evaluating the feasibility, safety and clinical results of specific interventional procedures.

The safety and accuracy of MRI-guided abdominal biopsy was evaluated by performing MRI-guided biopsy on 31 patients who were not amenable for an ultrasound-guided biopsy. The locations of the lesions were liver, pancreas, lymph node, retroperitoneal mass, adrenal gland, and spleen. Fine-needle aspiration (FNA) biopsy was performed on all 31 patients; 18 patients underwent both FNA biopsy and cutting needle core biopsy. The sensitivity, specificity and accuracy of FNA and core biopsies were 71, 100 and 81%, and 90, 100 and 94%, respectively. No immediate or late complications occurred.

The feasibility and safety of MRI-guided percutaneous drainage of pancreatic fluid collections was assessed by performing ten percutaneous drainages under MRI-guidance. Five of the patients had symptomatic pseudocysts and five had pancreatic abscesses. All procedures were performed with an MRI-compatible drainage kit using the Seldinger technique. All drainage catheters could be successfully placed into the pancreatic fluid collections under MRI-guidance with a mean procedure time of 44 minutes. No immediate complications occurred.

The feasibility and safety of MRI-guided percutaneous nephrostomy was evaluated by performing eight nephrostomies with MRI-guidance. The degree of the dilatation of the renal collecting system varied from minimal to severe. All procedures were performed solely under MRI guidance with MRI-compatible instruments. Seven out of eight nephrostomies were successfully performed under MRI guidance; nephrostomy catheter could not be placed in a nondilated system. The mean procedure time was 26 minutes. No major complications occurred during the procedures or follow-up.

The safety and effectiveness of MRI-guided percutaneous laser ablation for the treatment of small renal cell carcinoma (RCC) was assessed by treating eight patients with ten tumors with percutaneous MRI-guided laser ablation. All tumors were biopsy-proven RCCs. One to four laser fibers were used per tumor and the tumors were ablated under near real-time MRI control. All but one tumor were successfully ablated in one session. One complication, a myocardial infarction, occurred; all other patients tolerated the procedure well. No local recurrence was discovered during the follow-up with a mean time of 20 months.

see all

Tiivistelmä

Magneettikuvauksella elimistön kudoksista ja sairauksista saadaan tarkkaa tietoa missä tahansa kuvaussuunnassa ilman ionisoivaa säteilyä. Näiden ominaisuuksiensa takia magneettikuvaus on houkutteleva menetelmä myös kuvantaohjattujen perkutaanisten toimenpiteiden tekemiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää perkutaanisia vatsan magneettiohjattuja toimenpiteitä. Tämä tehtiin arvioimalla magneettikuvauksen soveltuvuutta, turvallisuutta ja kliinisiä tuloksia erilaisten diagnostisten ja terapeuttisten toimenpiteiden ohjaamisessa.

Magneettiohjattujen vatsan neulanäytteiden turvallisuutta ja tarkkuutta arvioitiin 31 potilaalla, joille ei voitu tehdä ultraääniohjattua biopsiaa. Näytteitä otettiin maksasta, haimasta, imusolmukkeista, retroperitoneaalisista kasvaimista, lisämunuaisista ja pernasta. Kaikilta 31 potilaalta otettiin solunäyte, 18 potilaalta otettiin lisäksi kudosnäyte. Solunäytteiden sensitiivisyys oli 71 %, spesifisyys 100 % ja tarkkuus 90 %; kudosnäytteissä vastaavat luvut olivat 90 %, 100 % ja 94 %. Neulanäytteiden otosta ei aiheutunut yhtään komplikaatiota.

Magneettiohjauksen soveltuvuutta ja turvallisuutta haiman nestekertymien perkutaanisessa dreneerauksessa arvioitiin kymmenellä potilaalla, joista puolella oli oireileva haiman pseudokysta ja puolella haiman absessi. Kaikki kanavoinnit tehtiin Seldingerin tekniikalla käyttäen magneettiyhteensopivia toimenpidevälineitä. Kaikkien nestekertymien dreneeraus magneettiohjatusti onnistui ilman välittömiä komplikaatioita ja keskimäärin toimenpiteeseen kului aikaa 44 minuuttia.

Magneettiohjauksen soveltuvuutta ja turvallisuutta punktionefrostomian tekemiseen tutkittiin kahdeksalla potilaalla, joilla hydronefroosin aste vaihteli vähäisestä vaikeaan. Kaikki toimenpiteet tehtiin magneettiyhteensopivilla toimenpidevälineillä. Magneettiohjatut punktionefrostomiat onnistuivat lukuun ottamatta yhtä potilasta, jolla munuaispikareissa oli vähäistä laajentumaa. Keskimääräinen toimenpideaika oli 26 minuuttia eikä yhtään hoitoa vaativaa komplikaatiota tapahtunut.

Magneettiohjatun perkutaanisen munuaissyövän laserpolton turvallisuutta ja tehokkuutta tutkittiin kahdeksalla potilaalla, joilla oli yhteensä kymmenen kasvainta. Kaikki kasvaimet olivat biopsialla varmennettuja munuaissyöpiä. Laserpoltot tehtiin lähes reaaliaikaisessa magneettikuvauskontrollissa käyttäen yhdestä neljään laserkuitua jokaista kasvainta kohden. Yhtä lukuun ottamatta kaikkien kasvainten poltto onnistui yhdellä hoitokerralla. Yhdellä potilaalla hoitoa komplisoi sydäninfarkti, mutta muut sietivät hoidon hyvin. Potilaita seurattiin hoidon jälkeen keskimäärin 20 kuukautta eikä seurannassa todettu yhtään taudin uusiutumaa.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-951-42-9549-2
ISBN Print: 978-951-42-9548-5
Issue: 1117
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.