University of Oulu

Changes in adolescents’ oral health-related knowledge, attitudes and behavior in response to extensive health promotion

Saved in:
Author: Tolvanen, Mimmi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Dentistry
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514295959
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2011
Publish Date: 2011-11-01
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Medicine of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1 of the Institute of Dentistry (Aapistie 3), on 11 November 2011, at 12 noon
Tutor: Professor Hannu Hausen
Professor Satu Lahti
Reviewer: Docent Sára Karjalainen
Docent Pilvikki Absetz
Description:

Abstract

The aim of this study was to evaluate changes and interrelationships of oral health-related knowledge, attitudes and behavior between the ages of 11 and 16 during a randomized clinical trial (RCT) for controlling caries and a program of oral health promotion (OHP).

The study population consisted of all 5th and 6th graders who started the 2001−2002 school year in Pori (n=1691) and Rauma (n=807), Finland. In Pori, children were exposed for 3.4 years either to both the RCT experimental regimen and the OHP, or only to the OHP. Children in Rauma acted as reference group. Questionnaire data on children’s knowledge, attitudes and behavior were gathered before, in the middle and after the follow-up. Changes in children’s knowledge, attitudes and behavior were compared according to the interventions to which they were exposed. Individual changes in knowledge, attitudes and behavior were evaluated. The hypothesized model that knowledge affects behavior directly and via attitudes was tested using structural equation modeling (SEM).

The children who were exposed to both the RCT experimental regimen and OHP tended to improve their behaviors the most, those exposed to OHP the second most, and those in the reference group least. In knowledge and attitudes, no similar differences between groups were observed. Over half of the children had stable behaviors throughout the study. Those children whose behaviors changed were more likely to improve than to worsen them. Good baseline behavior tended to help in recovering from lapses to poor behaviors and maintaining the achieved good behavior. Among the same children, all three, knowledge, attitudes and behavior, tended to improve. Knowledge influenced behavior directly and via two interrelated attitudes, and it had smaller effect on behavior than on attitudes. Concern about developing caries lesions was a background factor.

The experimental regimen of the RCT and the OHP were successful, and OHP enhanced the effectiveness of the RCT. In childhood, behaviors are rather stable. If healthy behaviors are learned young, lapses into poor behaviors are likely be temporary rather than permanent. Children are ready for change at different times, so OHP’s should be continuous processes instead of short-term interventions. Changes in knowledge, attitudes and behavior are related.

see all

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suun terveyteen liittyvän tiedon, asenteiden ja tapojen muutosta ja keskinäisiä suhteita 11 ja 16 ikävuoden välillä karieksen hallintaan liittyvän satunnaistetun kliinisen kokeen ja suunterveyskampanjan aikana.

Tutkimusjoukon muodostivat 5. ja 6. luokkalaiset lapset Porissa (n=1691) ja Raumalla (n=807) lukuvuonna 2001–2002. Porissa lapset osallistuivat joko 3,4-vuotiseen terveyskampanjaan tai sekä kampanjaan että kliinisen kokeen hoito-ohjelmaan. Raumalaiset lapset toimivat vertailuryhmänä. Kyselyaineisto kerättiin ennen, puolessa välissä ja jälkeen kliinisen kokeen ja terveyskampanjan. Tutkimuksessa verrattiin eri interventioiden vaikutusta lasten tiedon, asenteiden ja tapojen muutokseen. Yksilöllisiä muutoksia tiedossa, asenteissa ja tavoissa selvitettiin. Oletettua mallia, jossa tieto vaikuttaa tapoihin suoraan ja asenteiden kautta, testattiin rakenneyhtälömallituksen avulla.

Sekä kliiniseen kokeeseen että kampanjaan osallistuneet lapset onnistuivat tapojen parantamisessa parhaiten, vain kampanjaan osallistuneet toiseksi parhaiten ja vertailuryhmän lapset huonoiten. Tiedossa ja asenteissa samanlaisia ryhmäeroja ei havaittu. Yli puolella lapsista oli muuttumattomat tavat koko seurannan ajan. Lapset, jotka muuttivat tapojaan, todennäköisemmin paransivat kuin huononsivat niitä. Lapset, joilla oli alussa hyvät tavat, todennäköisesti onnistuivat huonoon tapaan lipsahtamisen jälkeen parantamaan tapansa ja säilyttämään saavutetun hyvän tavan. Yleensä ottaen samat lapset paransivat sekä tietoa, asenteita että tapoja. Tieto vaikutti tapaan suoraan ja kahden toisiinsa yhteydessä olevan asenteen kautta. Tieto vaikutti enemmän asenteisiin kuin tapaan. Harmi reikiintymisestä oli taustatekijä.

Kliinisen kokeen hoito-ohjelma ja terveyskampanja olivat onnistuneita, ja terveyskampanja tehosti hoito-ohjelman vaikuttavuutta. Lapsuudessa tavat ovat melko pysyviä. Jos terveelliset tavat opitaan jo nuorena, lipsahdukset huonoihin tapoihin ovat todennäköisemmin väliaikaisia kuin pysyviä. Lapset ovat valmiita muutokselle eri aikoina, joten kampanjoiden pitäisi olla jatkuvia prosesseja eikä lyhytaikaisia interventioita. Muutokset tiedossa, asenteissa ja tavoissa ovat yhteydessä toisiinsa, mikä tukee teorioita tiedon, asenteiden ja tapojen kausaalisesta ketjusta.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-951-42-9595-9
ISBN Print: 978-951-42-9594-2
Issue: 1126
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.