University of Oulu

Low-dose aspirin therapy in IVF and ICSI patients

Saved in:
Author: Haapsamo, Mervi
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Obstetrics and Gynecology
University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences, Institute of Clinical Medicine, Department of Obstetrics and Gynecology
University of Tampere, School of Medicine, Tampere University Hospital, Department of Obstetrics and Gynecology
Infertility Clinic of Oulu (Family Federation of Finland)
Oregon Health Sciences University, Department of Pediatrics
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514296208
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2011
Publish Date: 2011-11-29
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Medicine of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 9 December 2011, at 12 noon
Tutor: Professor Juha Räsänen
Docent Hannu Martikainen
Reviewer: Professor Christina Bergh
Professor Saemundur Gudmundsson
Description:

Abstract

The first aim of this randomized, placebo-controlled and double-blind study was to investigate whether low-dose aspirin therapy, started prior to controlled ovarian hyperstimulation, improves ovarian stimulation response, uterine haemodynamics and clinical pregnancy rates in unselected patients who underwent in vitro fertilization (IVF) or intracytoplasmic sperm injection (ICSI). The second aim was to examine if the maternal serum placental proteome is different in IVF/ICSI pregnancies compared with spontaneous pregnancies, and whether low-dose aspirin modifies maternal serum placental protein expression and uteroplacental haemodynamics during the first half of pregnancy. Finally, the effect of low-dose aspirin therapy on the incidence of hypertensive pregnancy complications among women who became pregnant after IVF/ICSI was investigated.

Low-dose aspirin therapy did not increase the number of oocytes retrieved, the total number of embryos or number of top-quality embryos, endometrial thickness or uterine haemodynamics on the day of embryo transfer (ET) or clinical pregnancy rates compared with placebo-treated IVF/ICSI women. On the day of ET, low-dose aspirin did not affect UtA vascular impedance, but the incidence of non-optimal uterine artery haemodynamics (UtA PI≥3.0) was statistically significantly lower (p<0.05) in the aspirin group compared with the placebo group. In the placebo-treated IVF/ICSI patients, maternal serum proteome analysis showed altered protein expression compared with women with spontaneous pregnancies. Between aspirin- and placebo-treated IVF/ICSI patients, proteome analysis showed a unique and distinct pattern of differentially expressed proteins including extra-cellular matrix, complement and transport proteins. At 6 weeks’ gestation, arcuate artery PI and at 18 weeks’ gestation, UtA PI values were lower (p<0.05) in the aspirin group than in the placebo group.

In conclusion, low-dose aspirin therapy, when started concomitantly with controlled ovarian hyperstimulation, did not improve ovarian responsiveness, uterine receptivity, pregnancy outcome in unselected IVF/ICSI women or affect UtA vascular impedance on the day of ET. Low-dose aspirin modified the early placentation process and reduced uteroplacental vascular impedance in mid-pregnancy, but did not decrease the incidence of hypertensive pregnancy complications.


Tiivistelmä

Keinoalkuisten hedelmöityshoitojen seurauksena keskimäärin reilu kolmannes naisista tulee raskaaksi hoitokertaa kohti. Näissä raskauksissa äidin seerumista määritettyjen istukkaperäisten merkkiaineiden pitoisuuksissa on eroavaisuuksia verrattuna spontaanisti raskaaksi tulleiden naisten seerumipitoisuuksiin ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen aikana. Pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riski on myös lisääntynyt. Syyksi arvellaan istukan verisuonipuuston poikkeavaa kehitystä. Pre-eklampsiaan liitetään intravaskulaarisen prostasykliinin ja tromboksaanin epätasapaino, joka johtaa verihiutaleiden aggregaation lisääntymiseen ja verisuonten supistumiseen. Matala-annoksinen asetyylisalisyylihappo (ASA) vähentää tromboksaanituotantoa ja korjaa tromboksaani- ja prostasykliinituotannon epätasapainoa, mutta sen ei ole todettu merkittävästi vähentävän näiden raskauskomplikaatioiden esiintyvyyttä edes riskiryhmillä, kun lääkitys on aloitettu toisen raskauskolmanneksen aikana.

Tämän satunnaistetun ja plasebo-kontrolloidun kaksoissokkotutkimuksen tavoitteena oli tutkia keinoalkuisia hedelmöityshoitoja saavilla naisilla matala-annoksisen ASA-hoidon (100 mg/vrk) merkitystä munasarjojen stimulaatiovasteeseen, alkion kiinnittymiseen, istukan muodostumiseen ja kehittymiseen sekä lääkehoidon vaikutusta kohdun, istukan ja sikiön verenkiertoon, kun lääkitys aloitettiin munasarjojen stimulaatiohoidon alkaessa. Lisätavoitteena oli selvittää, onko lapsettomuushoitoja saavien naisten raskauksissa todettavissa spesifinen istukkaproteomiikkalöydös (istukan tuottamat valkuaisaineet) verrattuna spontaanisti raskaaksi tulleisiin naisiin ja voidaanko siihen vaikuttaa matala-annoksisella ASA-hoidolla. Toisena lisätavoitteena oli selvittää matala-annoksisen ASA-hoidon vaikutus pre-eklampsian esiintyvyyteen loppuraskaudessa.

Matala-annoksinen asetyylisalisyylihappo (ASA) ei paranna keinoalkuisten hedelmöityshoitojen hoitotuloksia eikä vaikuta kohdun verenkiertoon tai kohdun limakalvon paksuuteen ultraäänellä arvioituna alkion siirtopäivänä. Matala-annoksista ASA-hoitoa käyttäneiden potilaiden ryhmässä todettiin kuitenkin merkitsevästi vähemmän naisia, joilla oli huonoa hoitotulosta keinoalkuisissa hedelmöityshoidoissa ennakoiva korkea molemminpuolinen kohtuvaltimoiden verenvirtausvastus alkion siirtopäivänä verrattuna plasebo-ryhmään. Raskaaksi tulleilla naisilla, jotka käyttivät matala-annoksista ASA-hoitoa, todettiin kohdun verenvirtausvastus matalammaksi alku- ja keskiraskaudessa verrattuna plasebo-ryhmän naisiin. Istukkaproteomiikkatutkimusten mukaan varhaisistukan proteiinituotanto on erilainen keinoalkuisissa raskauksissa verrattuna spontaanisti alkaneisiin raskauksiin ja siihen voidaan vaikuttaa matala-annoksisella ASA-hoidolla. Pre-eklampsian ja sikiön kasvunhidastuman esiintyvyydessä ei ryhmien välillä todettu eroa.

Matala-annoksinen ASA-hoito aloitettuna ennen raskautta munasarjojen stimulaatiohoidon alkaessa ei paranna munasarjojen vastetta lapsettomuushoidoissa käytettäville hormonihoidoille, raskauslukuja eikä kohdun verenkiertoa alkion siirtopäivänä. Hoidon todettiin kuitenkin vaikuttavan varhaisistukan kehittymiseen sekä parantavan kohdun verenkierto alku- ja keskiraskaudessa viitaten istukan verisuonipuuston parempaan kehittymiseen. Matala-annoksinen ASA-hoito ei vähentänyt istukkaperäisten raskauskomplikaatioiden esiintymistä.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-951-42-9620-8
ISBN Print: 978-951-42-9619-2
Issue: 1130
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.