University of Oulu

Long-term effects of the cholesterol level and its drug treatment

Saved in:
Author: Hyttinen, Laura
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Health Sciences, Geriatrics
North Karelia Central Hospital
The National Institute for Health and Welfare
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514296222
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2011
Publish Date: 2011-12-06
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Medicine of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Department of Pharmacology and Toxicology (Aapistie 5), 16 December 2011, at 12 noon
Tutor: Professor Timo E. Strandberg
Doctor Alpo F. Vuorio
Reviewer: Docent Katriina Aalto-Setälä
Docent Juhani Kahri
Description:

Abstract

Increased plasma cholesterol is a well-known risk factor for cardiovascular diseases in middle and early old age. At older ages, this association seems to disappear. Very few studies have assessed the impact of the lifelong cholesterol burden on old age, the purpose of this thesis. Study populations consisted of 1) old persons with familial hypercholesterolemia (FH), a genetic disorder associated with an increased risk of coronary heart disease (CHD) if untreated, and 2) initially healthy men (The Helsinki Businessmen Study, HBS) followed-up from midlife to old age.

A population-based FH cohort, aged ≥ 65 years (n=37, aged 65 to 84 years) agreed to participate in this study. All but one of them had been using statin therapy for approx. 15 years. Variables studied were: health-related quality of life (HRQoL) with questionnaires (RAND-36, 15D), a brain magnetic resonance imaging (MRI) scan and cognitive tests (CERAD).

These older FH patients enjoyed a similar HRQoL as controls in the general population. Only two (6%) of the older FH patients had clinically silent brain infarcts detected by MRI and those aged 65 to 74 years did not have more white matter hyperintensities (WMHIs) when compared to middle-aged controls. In the cognitive assessments, FH patients, especially those with duration of statin therapy longer than median, even expressed better episodic memory than population controls.

HBS consists of a cohort of men (3277 men) who at baseline (1964–1973) were healthy and in their 40s. They were subdivided into seven groups according to baseline total cholesterol value at 1 mmol/L intervals starting from ≤  4 mmol/L. In 2000, at a mean age of 73 years, they filled a postal questionnaire including RAND-36. Cumulative mortality data were collected up to January 2010. A strong and graded relation was found between the cholesterol level and total mortality, those men with a cholesterol level ≤  4 mmol/L exhibiting the lowest mortality. A low cholesterol value at midlife also predicted a better score in the Physical functioning scale of RAND-36 in old age.

In conclusion, in initially healthy men, a low cholesterol value at midlife was associated with better survival and better physical function in old age. Despite their genetic risk, FH patients on long-term statin medication seemed to enjoy a health and cognitive status similar to the general population.


Tiivistelmä

Suurentunut plasman kolesterolipitoisuus on tunnettu valtimotautien riskitekijä keski-iässä, mutta vanhuusiässä kolesterolin merkitys näyttää vähentyvän. Hyvin harvassa tutkimuksessa on tutkittu elämänaikaisen kolesterolitason vaikutuksia vanhuusiän terveydentilaan, kuten tässä väitöskirjatyössä. Tutkimuskohteina olivat 1) iäkkäät, joilla on familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) eli perinnöllinen sairaus, johon hoitamattomana liittyy lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski, sekä 2) alun perin terveet miehet (Helsingin Johtajatutkimus), joita seurattiin keski-iästä vanhuuteen.

Väestöpohjainen, 65 vuotta täyttänyt (65–84 vuotta, 37 henkilöä) FH-potilaiden ryhmä oli yhtä lukuun ottamatta käyttänyt keskimäärin 15 vuoden ajan statiinilääkitystä. Heille tehtiin seuraavat tutkimukset: terveyteen liittyvän elämänlaadun kyselyt (RAND-36- ja15D-mittarit), aivojen magneettitutkimus (MRI) ja kognitiota tutkivat testit (CERAD).

FH-potilaiden elämänlaatu ei eronnut väestöverrokeista. Aivojen MRI tutkimuksessa vain kahdella (6 %) FH-potilaalla oli todettavissa kliinisesti hiljainen aivoinfarkti ja 65–74-vuotiailla FH-potilailla ei ollut enempää valkean aineen muutoksia kuin keski-ikäisillä verrokeilla. Kognitiotutkimuksissa FH-potilailla oli parempi episodinen muisti kuin väestöverrokeilla, etenkin niillä FH-potilailla, joiden statiinihoidon kesto oli mediaania pidempi.

Helsingin Johtajatutkimukseen kuului alun perin 3 277 lähtötilanteessa (1964–1973) tervettä keski-ikäistä miestä. Heidät jaettiin lähtövaiheen kolesterolitason perusteella seitsemään ryhmään yhden millimoolin välein siten, että alin ryhmä oli alle 4 mmol/l. Vuonna 2000 (keski-ikä 73 vuotta) lähetettiin postikysely, johon kuului myös RAND-36. Kokonaiskuolleisuutta seurattiin tammikuuhun 2010 asti.

Kokonaiskuolleisuuden ja keski-iän kokonaiskolesterolin välillä oli vahva ja asteittainen suhde siten, että niillä miehillä oli pienin kuolleisuus, joilla oli alin kolesteroli (alle 4 mmol/l). Pienin kolesterolipitoisuus keski-iässä oli myös yhteydessä RAND-36-mittarin Fyysinen toimintakyky -osion parempaan pistemäärään.

Yhteenveto: Alun perin terveillä miehillä pieni kolesterolipitoisuus keski-iässä ennusti pitempää elämää ja myös parempaa fyysisistä toimintakykyä vanhalla iällä. Huolimatta perinnöllisestä riskistä oli pitkäaikaista statiinilääkitystä käyttäneiden FH-potilaiden terveydentila muuta väestöä vastaava.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-951-42-9622-2
ISBN Print: 978-951-42-9621-5
Issue: 1131
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.