University of Oulu

’The site strikes back’: multi-level forest governance and participation in northern Finland

Saved in:
Author: Sarkki, Simo1,2
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities
2University of Oulu, Thule Institute
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514296932
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2011
Publish Date: 2011-12-09
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Humanities of the University of Oulu for public defence in Keckmaninsali (Auditorium HU106), Linnanmaa, on 19 December 2011, at 12 noon
Tutor: Professor Hannu I. Heikkinen
Professor Mark Nuttall
Docent Juha Hiedanpää
Reviewer: Docent Anja Nygren
Docent Eeva Berglund
Description:

Abstract

New forms of environmental governance are implemented with promises associated with more flexible and participatory decision-making. However, resistance towards these ways of doing decisions occurs also in relation to forests in northern Finland. This thesis seeks to explain this resistance and to discuss how participation in the context of multi-level environmental governance can be enhanced. A combination of anthropological fieldwork methods and concepts from environmental politics is used to create a bottom-up research strategy to examine forest governance. Based on theme interviews, planning documents and press releases of various actors, this thesis identifies problems for hybrid forest governance modes, which combine State, market, and civil society actors in decision-making processes.

Based on selected topical case studies regarding state-owned commercial forests in Inari, Forest Lapland, Muonio, and Liperinsuo three different governance modes are identified: a State-based mode with a participatory dimension and two ‘pressure’ modes taking place via market-based campaigns of environmental NGOs and local protests. Concerning the protected areas, namely Malla Strict Nature Reserve and the Pallas-Ylläs and Oulanka national parks, one governance mode is identified as taking place on the vertical park managements – international conservation agencies – local resource users axis.

A major explanation for resistance towards the different governance modes is that decision-making processes neglect site-specifics. Related problems include missing stakeholders, lack of site-specific discussions in planning processes, generalised concepts used in standardisation practices, engagement of ‘faraway’ stakeholders in decision processes, and lack of transparency. As a result, ‘the site strikes back’ responses, i.e. pressure campaigns, protests, opposition, and rumours have emerged. In order to mitigate resistance, this thesis proposes ways to enhance participation and deliberation in forest governance. However, the utility of these suggestions is challenged by polarised views and a lack of trust between the different parties.

Finally, hypotheses explaining resistance towards decision-making are formulated. Also, contributions to environmental anthropology are outlined, and further questions relevant for research on environmental governance are posed.

see all

Tiivistelmä

Uudet ympäristöhallinnan muodot lupaavat parempaa kansalaisosallistumista ja joustavuutta päätöksentekoon. Kuitenkin näitäkin hallinnan muotoja vastustetaan myös Pohjois-Suomen metsiin liittyen. Tässä väitöskirjassa pyritään selittämään vastarintaa metsien hallintaa kohtaan valtion omistamissa talousmetsissä ja suojelualueilla. Väitöskirjassa yhdistetään antropologisia kenttätyömenetelmiä ja ympäristöpolitiikan käsitteitä. Pohjaten teemahaastatteluihin, suunnitteludokumentteihin, lehdistötiedotteisiin ja www-sivuihin tämä väitöskirja määrittää ongelmia hybrideille hallinnan ja päätöksenteon muodoille, jotka koostuvat valtioon, markkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvien toimijoiden vuorovaikutuksesta.

Pohjaten ajankohtaisiin metsäkiistoihin Inarissa, Metsä-Lapissa, Muoniossa ja Liperinsuolla kolme erilaista hallinnan muotoa erotellaan: valtiovetoinen hallinnan muoto, johon kansalaisyhteiskunta linkittyy osallistavien prosessien kautta sekä kaksi ”painostusmuotoa”, jotka koostuvat ympäristöjärjestöjen markkinapohjaisista kampanjoista sekä paikallislähtöisistä protesteista. Mallan, Pallas-Ylläksen ja Oulangan suojelualueisiin liittyen määritellään yksi hallinnan muoto, joka muodostuu puistojen hallinnoista, kansainvälisistä suojelutoimijoista sekä paikallisista luonnonkäyttäjistä.

Näitä hallinnan muotoja yhdistää se, että niiden kohtaama vastarinta johtuu paikkakohtaisen päätöksenteon puutteista. Ongelmat liittyvät päätöksentekoprosesseista puuttuviin intressiryhmiin, suunnitteluprosesseissa käytyjen keskustelujen yleisluonteisuuteen, yleispätevien käsitteiden käyttöön standardoimisprosesseissa erityisesti suojelualueilla, läpinäkyvyyden puutteeseen sekä kaukaisten toimijoiden osallistumiseen paikallisiin päätöksiin. Näiden ongelmien seurauksena paikkakohtaisuutta ei huomioida riittävästi hallinnassa, mistä seuraa ’paikan vastaisku’ protestien, huhujen, vastustuksen ja kampanjoiden muodossa. Vastarinnan syntymistä voitaisiin ehkäistä parantamalla osallistumista ja neuvottelua, joskaan parannusehdotuksetkaan eivät ratkaise luottamuksen puutteeseen ja osapuolten näkemysten napaistumiseen liittyviä ongelmia.

Väitöskirjassa luodaan hypoteeseja, jotka selittävät ympäristöhallinnan kohtaamaa vastarintaa. Lisäksi väitöskirja tarjoaa antia sekä uusia tutkimuskysymyksiä erityisesti ympäristöantropologialle.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN: 0355-3205
ISSN-E: 1796-2218
ISSN-L: 0355-3205
ISBN: 978-951-42-9693-2
ISBN Print: 978-951-42-9692-5
Issue: 102
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.