University of Oulu

Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylien muuttuva kulttuuriympäristö : pohjoispohjalaiset kirkonkylät muutosten kuvaajina – Rantsila, Kärsämäki, Tyrnävä ja Haapavesi. Osa II

Saved in:
Author: Mäkiniemi, Kaisa
Organizations: University of Oulu, Faculty of Technology, Department of Architecture
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 28.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514297939
Language: Finnish
Published: 2012
Publish Date: 2012-05-15
Thesis type: Doctoral Dissertation
Tutor: Docent Anu Soikkeli
Reviewer: Professor Hilkka Lehtonen
Docent Heikki Kukkonen
Kustos: Professor Eeva Aarrevaara
Description:

Abstract

In my research I study the characteristic features as well as changes in the cultural environment of rural parish villages in the Northern Ostrobothnia. The goal of my research is to examine how the cultural environment of parish villages has changed in time and why: the goal is to build an illustrative and analytic picture of the cultural environment of rural parish villages in the Northern Ostrobothnia, of the development of cultural environment and of it’s typical features in different times as well as background factors of the development. I examine the cultural environment of parish villages both through its components and as an entirety. I study how different factors – agglomeration structure, scale and spatial structure, way of building, building features and the relation of built areas to the landscape – have changed, what is the real value of different components and their effect both on each other and on the cultural environment as an entirety. I examine the cultural environment of rural parish villages by means of examples. I have chosen four parish villages in the Northern Ostrobothnia: Rantsila, Kärsämäki, Tyrnävä and Haapavesi, as examples.

Basis of the cultural environment research is the concept and definition of cultural environment. The concept of cultural environment includes time dimension, layered character of environment developed in time, as well as human activity, its traces and background factors. In the examination I pay attention to the visible, perceptible environment that also reflects the factors, values and meanings effecting on the background, as well as relations between them. I examine the cultural environment as a wide and multidimensional, layered and constantly changing entirety, formed on a long time span, in which entirety different factors influence and emerge into each other.

The research is qualitative. I analyze the history and development phases of the cultural environment in rural parish villages, characteristic features of the cultural environment in different times, changes in the cultural environment in the course of time, and factors lying behind them with written material, photographs and aerial photographs of different ages, and photograph pairs and photograph series formed of these, map material of different ages as well as analysis maps I created based on these, and landscape analysis I made on site in the parish villages. Source material of different ages and types complement each other and form a material that is versatile and in time multidimensional as en entirety, and that describes the cultural environment as a changing entirety. Analyzing the building plans and town plans ratified for the parish villages is a significant part of my research, not only as background factors guiding the development of cultural environment, but also as indicators of stipulations and planning instructions controlling the construction and planning, as well as of values prevailing in its time.

The time of formation of fixed settlement (before year 1860), time of origin and growth of parish villages (1860–1940), post-war reconstruction period and time before setting up the first building plans (1940–1960), time of intensive growth of parish villages after setting up the first building plans (1960–1990) and the time of inequalization of parish villages (1990–2008) are distinguished as visible and variant periods of time in the development of cultural environment in rural parish villages in the Northern Ostrobothnia. As background factors, the cultural environment and the formation of its features have on the one hand been influenced by social situation and changes in it as well as conscious control, like housing politics, land consolidation measures, development of trades, legislation and planning, and on the other hand by local conditions and starting points they define, like features of location and effects of the district’s location on the development of trades and population.

The most distinct turning point in the development of cultural environment is the turn of 1950’s and 1960’s. After that, on the latter half of the 20th century, visible changes in the cultural environment are the disappearance of spatial structure characteristic to the agglomeration structure and changes in housing structure, changes in the relations of built areas and cultivation areas as well disappearance of cultivation areas located in the centre areas of parish villages and their conversion into green areas, changes in the features of building stock – particularly commercial buildings –, as well as changes in road environment and street space scale. Social and industrial political changes taken place on the latter half of the 20th century are emphasized as background factors with most significant effect on the development of the cultural environment. The changes are: on the one hand the rapid growth of parish villages into municipality centres in 1960’s and 1970’s and the following increase in population, the increase and concentration of services as well as the increase in the significance of traffic and increase in traffic volume, and on the other hand the strong regional inequalization and recession and its consequences, like decreasing of services, significant decrease in new construction and neglect of environmental management in the 1990’s and 2000’s. Declining development and its effects highlight for their part the significance of changes implemented in the cultural environment of parish villages in the 1960’s and 1970’s. Scattering, incoherence and incompleteness, as well as contradictions between typical features of new and old construction visible in the cultural environment are consequences not only of plans aimed at comprehensive renewal of cultural environment drawn up during the growth, but also of stagnating of development work due to recession.


Tiivistelmä

Tarkastelen tutkimuksessani Pohjois-Pohjanmaan maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristölle ominaisia piirteitä sekä kulttuuriympäristössä tapahtuneita muutoksia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kirkonkylien kulttuuriympäristö on aikojen kuluessa muuttunut ja miksi: tavoitteena on rakentaa havainnollinen ja analyyttinen kuva pohjoispohjalaisten maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristöstä, sen kehityksestä ja sille eri aikoina tyypillisistä ominaispiirteistä sekä kehityksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelen kirkonkylien kulttuuriympäristöä sekä osatekijöidensä kautta että kokonaisuutena. Tutkin miten eri tekijät – taajamarakenne, mittakaava ja tilarakenne, rakentamistapa, rakennusten ominaispiirteet ja taajaman suhde maisemaan – ovat muuttuneet, mikä on eri osatekijöiden todellinen painoarvo ja niiden vaikutus sekä toisiinsa että kulttuuriympäristöön kokonaisuutena. Tutkin maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristöä esimerkkien avulla. Esimerkkikohteiksi olen valinnut neljä pohjoispohjalaista kirkonkylää: Rantsilan, Kärsämäen, Tyrnävän ja Haapaveden.

Kulttuuriympäristön tutkimuksessa pohjana on kulttuuriympäristön käsite ja sen määritelmä. Kulttuuriympäristön käsitteeseen sisältyvät ajallinen ulottuvuus, ajan myötä syntynyt kerroksellisuus sekä ihmisen toiminta, sen jättämät jäljet ja sen taustalla vaikuttavat tekijät. Tarkastelussa kiinnitän huomiota näkyvään, havaittavaan ympäristöön, joka myös heijastaa taustalla vaikuttavia tekijöitä, arvoja ja merkityksiä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tarkastelen kulttuuriympäristöä laajana ja moniulotteisena, pitkän ajan kuluessa muodostuneena kerroksellisena ja alati muuttuvana kokonaisuutena, jossa eri tekijät vaikuttavat ja sulautuvat toisiinsa.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Analysoin maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön historiaa ja kehitysvaiheita, kulttuuriympäristölle eri aikoina ominaisia piirteitä, kulttuuriympäristössä ajan mittaan tapahtuneita muutoksia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä kirjallisten aineistojen, eri-ikäisten valokuvien ja ilmakuvien ja niistä koostuvien kuvaparien ja kuvasarjojen, eri-ikäisten kartta-aineistojen ja niiden pohjalta laatimieni analyysikarttojen avulla sekä kirkonkylissä paikan päällä tekemieni maastoanalyysien avulla. Eri-ikäiset ja erityyppiset lähdeaineistot täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuutena monipuolisen ja ajallisesti moniulotteisen, kulttuuriympäristöä muuttuvana kokonaisuutena kuvaavan aineiston. Merkittävä osa tutkimustani on kirkonkyliin vahvistettujen rakennuskaavojen ja asemakaavojen analysointi paitsi kulttuuriympäristön kehitystä ohjaavina taustatekijöinä myös rakentamista ja kaavoitusta ohjaavien määräysten ja suunnitteluohjeiden sekä omana aikanaan vallitsevien arvojen kuvastajina.

Pohjoispohjalaisten maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön kehityksessä näkyvinä ja toisistaan poikkeavina ajanjaksoina erottuvat kiinteän asutuksen muodostumisen aika (ennen vuotta 1860), kirkonkylien synnyn ja kasvun aika (1860–1940), jälleenrakennuskausi ja aika ennen ensimmäisten rakennuskaavojen laatimista (1940–1960), kirkonkylien voimakkaan kasvun aika rakennuskaavojen laatimisen jälkeen (1960–1990) sekä kirkonkylien eriarvoistumisen aika (1990–2008). Kulttuuriympäristön ja sen ominaispiirteiden muodostumiseen ovat taustatekijöinä vaikuttaneet toisaalta yhteiskunnallinen tilanne ja siinä tapahtuneet muutokset sekä tietoinen ohjaus, kuten asutuspolitiikka, maanjakotoimenpiteet, elinkeinojen kehittäminen, lainsäädäntö ja kaavoitus, toisaalta paikalliset olosuhteet ja niiden määrittelemät lähtökohdat, kuten sijaintipaikan ominaispiirteet sekä paikkakunnan sijainnin vaikutukset elinkeinojen kehitykseen ja väestökehitykseen. Kulttuuriympäristön kehityksessä selkeimpänä taitekohtana erottuu 1950- ja 1960-lukujen vaihde. Sen jälkeen, 1900-luvun jälkipuoliskolla, tapahtuneina muutoksina kulttuuriympäristössä näkyvät taajamarakenteelle ominaisen tilarakenteen katoaminen ja asutusrakenteessa tapahtuneet muutokset, rakennettujen alueiden ja viljelysalueiden välisissä suhteissa tapahtuneet muutokset sekä kirkonkylien keskusta-alueilla sijaitsevien viljelysalueiden katoaminen ja muuttuminen viheralueiksi, rakennuskannan – erityisesti liikerakennusten – ominaispiirteiden muutokset sekä tieympäristön ja katutilan mittakaavan muutokset. Kulttuuriympäristön kehitykseen merkittävimmin vaikuttaneina taustatekijöinä korostuvat 1900-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneet yhteiskunnalliset ja elinkeinopoliittiset muutokset: toisaalta kirkonkylien nopea kasvu kuntakeskuksiksi 1960- ja 1970-luvuilla ja sen myötä tapahtunut asukasluvun kasvu, palvelujen lisääntyminen ja keskittyminen sekä liikenteen merkityksen lisääntyminen ja liikennemäärien kasvu, ja toisaalta 1990- ja 2000-luvuilla voimakas alueellinen eriarvoistuminen sekä taantuma ja sen seuraukset, kuten palvelujen vähentyminen, uudisrakentamisen määrän huomattava vähentyminen ja ympäristön hoidon laiminlyönti. Taantuva kehitys ja sen vaikutukset korostavat osaltaan kirkonkylien kulttuuriympäristössä 1960- ja 1970-lukujen kuluessa toteutettujen muutosten merkitystä. Kulttuuriympäristössä näkyvä hajanaisuus, epäyhtenäisyys ja keskeneräisyys sekä uudelle ja vanhalle rakentamiselle tyypillisten ominaispiirteiden väliset ristiriitaisuudet ovat seurausta paitsi kasvun aikana laadituista kulttuuriympäristön kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tähtäävistä suunnitelmista myös kehittämistyön pysähtymisestä taantuman myötä.


Series: Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu A
ISSN: 0357-8704
ISSN-L: 0357-8704
ISBN: 978-951-42-9793-9
ISBN Print: 978-951-42-9792-2
Issue: 55
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.