University of Oulu

Kielikäsitys yläkoulun äidinkielen oppikirjoissa

Saved in:
Author: Varis, Markku1,2
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Education
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789514299728
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2012
Publish Date: 2012-11-14
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kaljusensalissa (KTK112) 24. marraskuuta 2012 klo 12.00
Tutor: Professor Sanna Järvelä
Professor Jaakko Luukkonen
Reviewer: Lecturer Katri Savolainen
Professor Marja-Liisa Julkunen
Professor Liisa Tainio
Description:

Abstract

The topic of this thesis is to provide an analysis of how language is perceived in the textbooks used in lower secondary school mother-tongue classes. Scientific literature on this subject has defined ‘perception of language’ as referring to a collective approach to words, structures and phenomena of a language. ‘Perception of language’ includes a comprehensive notion of language as a system, of the ways it can be used and of its influence to its users.

This study aims to provide new information responding to the needs of language cultivation and teaching. New information is needed on several issues pertaining to pedagogical approaches to teaching of mother tongue and literature. Didactics must now respond to the challenges represented by every-day life.

The theoretical framework for this thesis is provided by critical discourse analysis, in particular as put forward by Norman Fairclough. Accordingly, the contents of text books are addressed from five different aspects: (i) grammar, (ii) linguistic cultivation, (iii) text linguistics, (iv) variation and (v) semantics and pragmatics.

The main conclusion is that mother tongue represents itself as a random and controversial phenomenon. The learner will be treated not only as a child but also as a full-grown with full capacities. A key assumption is, nevertheless, that the texts given in the books will provide the learner with new knowledge.

Conclusions on the different topics discussed include:

(i) In grammar only a limited range of topics are included: lexical classes and sentence constituents.

(ii) Language cultivation (planning) as presented in the books involves grammatical aspects but same issues come into consideration year after year.

(iii) As far as textual competences are concerned, media and non-entertainment communication show a high ranking at the cost of creative and word-play elements of facts-based texts.

(iv) Variation in Finnish is presented in the text books rather comprehensively but still in a narrow way. However, this will allow for enhancing a “learner identity”.

(v) Semantics and pragmatics only have a small presence in the last year even though their level of abstraction could prove them very useful at that stage.

Text books contribute to the wide perception of mother tongue as a less-liked subject. Still: these books aim to come closer to the learner’s real life. It is well possible for the school to overcome these barriers to how language is used.

Mother-tongue text books pave the way for the learner to become an informed, educated individual.

see all

Tiivistelmä

Tutkimuksen aiheena on kielikäsitys peruskoulun yläkoulun äidinkielen oppikirjoissa. Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen nojautuen kielikäsitys on määritelty siten, että se tarkoittaa kollektiivista näkemystä kielen sanoista, rakenteista ja ilmiöistä. Kielikäsitys sisältää ajatuksen siitä, millainen kieli on järjestelmänä, mitä sillä voidaan tehdä ja mitä se tekee meille.

Päämääränä on ollut tuottaa uutta tietoa käytännön kielenhuollon ja opetustyön tarpeisiin. Tarvitaan uutta tietoa monista äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikan asioista. Didaktiikan täytyy koettaa vastata arkielämän asettamiin haasteisiin.

Teoreettisena taustana on kriittinen diskurssianalyysi, erityisesti Norman Faircloughin viitoittaman esikuvan mukaisesti. Tällöin oppikirjojen sisältöjä kuvataan, tulkitaan ja selitetään viidestä eri näkökulmasta: (i) kieliopin, (ii) kielenhuollon, (iii) tekstiopin, (iv) variaation sekä (v) semantiikan ja pragmatiikan vinkkelistä.

Keskeisin päätelmä on, että oppikirjoissa äidinkieli esittäytyy hajanaisena ja ristiriitaisena ilmiönä. Yhtäällä oppijaa lähestytään lapsena mutta toisaalla häntä pidetään täysivaltaisena aikuisena. Silti keskeistä on, että kasvatettavan uskotaan oppivan uusia asioita oppikirjojen tarjoamien tekstien varassa.

Tarkastelluista osa-alueista voi todeta seuraavaa:

(i) Kieliopin opetus rajoittuu vain muutamiin asioihin: sanaluokkiin ja lauseenjäseniin.

(ii) Kielenhuollon yhteydessä käsitellään myös kieliopin asioita; kielenhuolto toistaa samoja asioita vuodesta toiseen.

(iii) Tekstitaidoissa korostuu media ja asiaviestintä; asiaproosaan sisältyvä luovuus ja sanaleikittely jäävät katveeseen.

(iv) Suomen kielen vaihtelua oppikirjat esittelevät laajasti mutta ohuesti; variaation käsittely sinänsä antaa mahdollisuudet oppijan identiteetin vahvistumiseen.

(v) Peruskoulun viimeisellä luokalla semantiikan ja pragmatiikan osuus on vähäinen, vaikka abstraktiotasonsa perusteella juuri ne saattaisivat olla otollista oppiainesta.

Oppikirjat ovat osaltaan vahvistamassa yleistä käsitystä, että äidinkieli on vastenmielinen oppiaine. Korostettava silti on, että esimerkiksi huumoria hyväksi käyttäen teokset yrittävät lähestyä oppijan todellisuutta. On mahdollista, että koulussa saavutetaan vapautuminen kielenkäytön pidikkeistä.

Äidinkielen oppikirjat tarjoavat väylän oppijan sivistyä.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN: 0355-323X
ISSN-E: 1796-2242
ISSN-L: 0355-323X
ISBN: 978-951-42-9972-8
ISBN Print: 978-951-42-9971-1
Issue: 127
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.