University of Oulu

Sexist harassment as an issue of gender equality politics and policies at university

Saved in:
Author: Heikkinen, Mervi
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Education
University of Oulu, Thule Institute
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526200378
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2012
Publish Date: 2012-12-04
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Keckmaninsali (Auditorium HU106), Linnanmaa, on 14 December 2012, at 12 noon
Tutor: University Lecturer Vappu Sunnari
University Lecturer Maria Järvelä
Reviewer: Professor Päivi Korvajärvi
Professor Kathleen Lynch
Description:

Abstract

This study scrutinises sexist harassment and the construction of gender equality policy at the University of Oulu, one of the largest universities in Finland. Furthermore, the study addresses policies that are intended to prevent gender and sexual harassment, the implementation of such policies, and their practical outcomes. Universities are a place of knowledge (re-)production, but research suggests that sexist harassment at least occasionally bothers, and may even call into question, the central tasks of the academy—the creation and maintenance of knowledge.

Acker’s theory of gendered organisation is used to frame the analysis of the study on three levels: structures, resources and processes. Lukes’s and Olsen’s views regarding power are used to locate and make visible blind spots of gender equality work related to sexual harassment. Nussbaum’s capabilities approach is used to strengthen the individual agency perspective. Additionally, intersectionality is considered in the analyses. The method of research is a case study. Detailed and intensive knowledge is produced by using various complementary data, analysis methods, vantage points and perspectives.

The research contributes to the conceptual-theoretical discussion of the development of gender equality work at organisations. Based on this study, I argue that it would be reasonable to use the term sexist harassment when individual harassment experiences and organisational harassment incidences are discussed. Additionally, the concepts of sexism and sexist discrimination should be considered, especially when the ideology behind the harassment is addressed. Nussbaum’s capabilities approach complements Acker’s theory of gendered organisations in a meaningful manner by providing concrete gender equality indicators for organisations’ gender equality work.


Tiivistelmä

Tutkimus tarkastelee seksististä häirintää ja sukupuolten tasa-arvopolitiikan rakentumista Oulun yliopistossa, joka on yksi suurimmista yliopistoista Suomessa. Lisäksi tutkimus paikantuu toimenpiteisiin jotka on tarkoitettu sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseen, näiden toimenpiteiden toimeenpanoon ja niiden käytännöllisiin seurauksiin. Yliopistot ovat tiedon tuottamisen paikkoja, mutta tutkimuksen mukaan seksistinen häirintä vähintäänkin tilanteisesti haittaa ja voi jopa kyseenalaistaa akatemian keskeisten tehtävien — uuden tiedon tuottamisen ja ylläpitämisen – toteuttamista.

Ackerin sukupuolistuneiden organisaatioiden teoriaa käytetään analyysin kehikkona kolmella tasolla: rakenteet, resurssit ja prosessit. Lukesin ja Olsenin valtakäsitteitä käytetään paikantamaan ja tekemään näkyväksi tasa-arvotyön katvealueita, jotka liittyvät seksuaalisen häirinnän eliminoimiseen. Nussbaumin inhimillisten kyvykkyyksien lähestymistapaa käytetään vahvistamaan yksittäisen toimijan perspektiiviä. Lisäksi analyysissa otetaan huomioon intersektionaalisuus. Tutkimusmenetelmänä on tapaustutkimus. Yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa tuotetaan käyttämällä vaihtelevia ja toisiaan täydentäviä aineistoja, analyysimenetelmiä, näkökulmia ja perspektiivejä.

Tutkimus osallistuu käsitteellis-teoreettiseen keskusteluun sukupuolten tasa-arvotyön kehittämisestä organisaatiossa. Tutkimukseen perustuen esitän, että olisi perusteltua ottaa käyttöön käsite seksistinen häirintä, kun häirintää tarkastellaan häirittyjen näkökulmasta kokemuksen tasolla, ja käyttää käsitteitä seksismi ja seksistinen diskriminaatio viitattaessa häirinnän taustalla vaikuttavaan ideologiaan ja häiritsijän teon luonteeseen. Nussbaumin inhimillisten kyvykkyyksien lähestymistapa täydentää mielekkäällä tavalla Ackerin sukupuolistuneiden organisaatioiden teoriaa, koska se tarjoaa konkreettisia indikaattoreita organisaatioille niiden työssä tasa-arvon edistämiseksi.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN: 0355-323X
ISSN-E: 1796-2242
ISSN-L: 0355-323X
ISBN: 978-952-62-0037-8
ISBN Print: 978-952-62-0036-1
Issue: 131
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.