Tiivistelmä

Pohjois-Pohjanmaa on valtakunnallisesti merkittävä biopolttoaineiden tuotantoalue, jonka turvesuot ja energiapuuvarat riittävät hyvin suurenkin lisätarpeen tyydyttämiseen. Pohjois-Suomessa on kuitenkin muuhun maahan verrattuna kovin vähän bioenergian tuottajia ja siksi kuljetusetäisyydet loppukäyttäjille ovat pitkiä. Kasvava metsähakkeen kysyntä edellyttää energiapuun toimitusketjujen tehokkuuden lisäämistä.

Simuloinnilla tarkoitetaan todellisten mallien matemaattista tai loogista mallintamista niin, että mallin avulla systeemiä voidaan tutkia ja sillä voidaan tehdä kokeita. Simuloimalla on mahdollista tarkastella pitkän aikavälin tapahtumia lyhyessä ajassa tai vaihtoehtoisesti tarkastella yksityiskohtaisesti ja rauhassa toimintoja, jotka oikeasti tapahtuvat nopeasti.

Pudasjärven alueella korjattavan energiapuun kysyntää lisätään simulaatiossa. Kuljetuskaluston lavatilavuuden muutoksen merkitystä ajoneuvon käyttöasteeseen ja hyötysuhteeseen tutkitaan erilaisilla kuljetusetäisyyksillä. Tässä simulaatiossa loppukäyttäjä ei voi varastoida haketta alueelleen kuin enintään muutaman päivän tarpeen. Tulosten perusteella nykyinen kuljetuskalusto, eli yhdistelmät, joiden lavan tilavuus on joko 135 irtokuutiometriä tai 150 irtokuutiometriä, ovat riittävän kokoisia. Suuren lavatilavuuden hyöty tulee paremmin esiin silloin, kun kuljetusmatkat ovat yli 140 kilometriä. Kun kuljetusetäisyys kasvaa pitkäksi, eli 180 km:iin ja sen yli, suuren ajoneuvon hyöty pienenee. Toisin sanoen silloin nykyinen kalusto on kilpailukykyinen.

Nykyinen hakeautokalusto on monikäyttöistä ja sitä voidaan käyttää myös muihin kuljetustehtäviin suhteellisin pienin lisälaittein ja investoinnein niinä päivinä, jolloin ei ajeta haketta. Tieliikenneasetuksessa sallitun kokonaispainon nostaminen nykyisestä 60 tonnista olisi merkittävä parannus kuljetusten taloudellisuuden kehittämisessä, koska tällä hetkellä käytössä olevankin hakkeen kuljetuskaluston laskennallinen kokonaismassa on noin 70 tonnia.

Toimitusketjun kustannusten simuloinnissa ei ole huomioitu pääoma-, henkilöstö- tai muita kustannuksia. Siksi mallia ei voida hyödyntää suoraan erilaisten yritysten tai toimijoiden kustannusrakenteen tai kannattavuuden arvioimiseen.