University of Oulu

Kuvalla voi olla merkitystä : Suomen ja Espanjan väliset suhteet vuosina 1917–1946

Saved in:
Author: Mertala, Petteri
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 7.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526202433
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2013
Publish Date: 2013-11-13
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 23. marraskuuta 2013 klo 12.00
Tutor: Professor Olavi K. Fält
Doctor Kari Alenius
Reviewer: Professor Juha-Antti Lamberg
Docent Vesa Vares
Opponent: Professor Juha-Antti Lamberg
Description:

Abstract

The research observes the relations between Finland and Spain from the Finnish independence until the beginning of the Cold War by using an analysis of images and stereotypes. This era is characterized by the founding of the organization of Finnish foreign affairs, Spain’s transition from a dictatorship to a republic, from the Republic to the Spanish Civil War and the Second World War. During this time, Finland and Spain built their bilateral relations from the recognition of Finland through trade policy to have cordial relations around the Second World War when political conditions were favourable.

The main idea of the Finnish foreign policy in Spain was to regain the lost market of timber and paper industry from the autonomous era. Spain was disturbed by the Finnish law of prohibition which prevented the trade within wine industry. Spain’s main focus in Finland was monitoring the foreign policy of Finland, the Soviet Union and the Baltic republics. Spain did fairly well in this task.

Both Finland’s and Spain’s image of one another was based on stereotypes. The Finns were forest-living Asians while the Spaniards were lazy, uneducated bullfighters. The Finns had a chance to modify the image of Spain during the Spanish Civil War, but the modification didn’t take place. In Spain the image of the Finns, however, was transformed into a heroic nation defending the western civilization.

The images could have affected the foreign policy. The diplomat who disliked and knew the posting country poorly could harm trade negotiations. The stereotype-based images delayed the development of the bilateral relations. On the other hand, an enthusiastic and politically suited person could have a significant positive impact on the relations, especially during the Second World War.

The main source material consists of the reports from the Spanish delegation in Helsinki, the Finnish delegation in Madrid and the telegrams and documentation from both foreign ministries.


Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen ja Espanjan välisiä suhteita historiallisen kuvatutkimuksen keinoin Suomen itsenäistymisestä kylmän sodan alkuun. Aikakautta leimaavat Suomen itsenäistymisen jälkeen alkanut ulkoasiainhallinnon perustaminen ja kehittyminen, Espanjan muutos diktatuurista tasavallaksi, tasavallasta sisällissotaan sekä toisen maailmansodan aika. Tänä aikana Suomi ja Espanja loivat keskinäiset suhteensa Suomen tunnustamisesta kauppapolitiikan kautta toisilleen ystävällismielisiksi maiksi, kun toisen maailmansodan poliittiset suhdanteet olivat suotuisia.

Suomi halusi palauttaa itselleen edulliset puu- ja paperituotteiden markkinat, jotka sillä oli ollut autonomian aikana. Espanjaa haittasi Suomessa ollut kieltolaki, mikä merkitsi erityisesti tärkeiden viinien jäämistä pois maiden välisestä kaupasta. Espanja keskittyi suhteissa pitämään Suomea tarkkailu- ja tiedonkeruupaikkana Suomen, Neuvostoliiton ja Baltian suuntaan. Tässä tehtävässä Espanja onnistui verraten hyvin.

Niin suomalaisten kuin espanjalaisten kuvat toisistaan rakentuivat suhteiden alussa stereotypioiden varaan. Suomalaiset olivat metsissä asuvia aasialaisia ja espanjalaiset laiskoja sekä kouluttamattomia härkätaistelijoita. Suomalaisille tarjoutui mahdollisuus korjata Espanja-kuvaa Espanjan sisällissodan julkisuuden vuoksi, mutta kuvassa ei tapahtunut muutosta. Sen sijaan Suomen saama julkisuus talvisodan aikana muutti espanjalaisten Suomi-kuvaa urheaksi läntistä sivistystä puolustaneeksi kansaksi.

Mielikuvilla saattoi olla oikeissa olosuhteissa vaikutusta ulkopolitiikkaan. Huonosti asemamaansa tunteva ja kokeva diplomaatti saattoi olla haitaksi kauppaneuvotteluille. Alkuaikojen stereotypioihin nojannut mielikuva hidasti kehitystä. Toisaalta innostunut ja aikakauteen poliittisesti sopiva henkilö saattoi vaikuttaa huomattavasti suhteita edistävästi, kuten toisen maailmansodan aikana tapahtui molemmin puolin.

Tutkimuksen keskeisin lähdeaineisto koostuu Espanjan Helsingin-lähetystön ja Suomen Madridin-lähetystön raporteista, sähkeistä sekä kummankin maan ulkoasiainhallinnon dokumenteista.


Resumen

El studio observa las relaciones entre Finlandía y España por el medio del studio de las imagines históricas desde la proclamación de la independencia de Finlandía hasta el comienzo de la Guerra Fría. La época esta caracterizada por la fundación y evolución del Ministro de Asuntos Exteriores de Finlandía después de la independencia, la transición de la dictatura a la Segunda República, la Guerra Civil Española y la Segunda Guerra Mundial cuando las coyunturas políticas eran favorables.

La idea principal de la política exterior de Finlandía en España era volver a crear los mercados perdidos de madera y papelera de la época autónoma finlandesa. España en cambio estaba molesta por la ley seca de Finlandía, lo que bloquea el importante comercio de los vinos españoles. España se concentro en observer y coleccionar información de Finlandía, Unión Soviética y los países Bálticos. España tuvo bastante éxito en esta tarea.

La imagen de uno y otro, tanto finlandesa como española estaba basado en los estereotipos. Los finlandeses eran nórdicos que vivían en el bosque y los españoles eran toreros maleducados y perezosos. En la Guerra Civil Española, los finlandeses ofrecen la oportunidad de cambiar su imagen, pero fue desaprovechada. En cambio, la publicidad de Finlandía durante la Guerra de Invierno cambió la imagen que España tenia de Finlandía en una nación de valientes defendiendo la civilización occidental.

Bajo las circunstancias correctas las imagines podrian tener un efecto en la política exterior. El diplomático que conocía y no le gustaba su país de acreditación podria perjudicar seriamente las relaciones comerciales. Las imagines estererotipadas en el comienzo de las relaciones retrasaron el desarollo de las relaciones bilaterales. Por otra parte, el diplomático entusiasta y políticamente adecuado podría tener un impacto significativo y progresista, como ocurrido en ambos lados durante la Segunda Guerra Mundial.

El material más importante consiste en los informes de la legación de España y de la legación de Finlandía en Madrid, los telegramas y los documentos de ambos Ministros de Asuntos Exteriores.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN: 0355-3205
ISSN-E: 1796-2218
ISSN-L: 0355-3205
ISBN: 978-952-62-0243-3
ISBN Print: 978-952-62-0242-6
Issue: 116
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.