University of Oulu

Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon : Kemijoen voimalaitosrakentaminen ja vaelluskalakysymys 1943–1964

Saved in:
Author: Alaniska, Kari
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 4.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526202518
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2013
Publish Date: 2013-11-20
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 30. marraskuuta 2013 klo 12.00
Tutor: Professor Jouko Vahtola
Professor Reija Satokangas
Reviewer: Docent Ismo Björn
Docent Jukka Nyyssönen
Opponent: Docent Ismo Björn
Description:

Abstract

The harnessing of Kemijoki-river became topical at the end of 1944 after the second world war when Pohjolan Voima Ltd, founded by industrial representatives, combined the re-building of the destroyed bridges and building of Isohaara power plant. The government eagerly supported the project. Kemijoki-river was the most important salmon river in Europe, and therefore the fishing issue concerned many. The power company and the politicians promised to handle the fishing issue after it had been thoroughly examined. At first fish transfers were attempted, for which the company expropriated the water areas below the dam. The fish transfers were managed by Lapin läänin Kalastuskuntain liitto. The transfers faced a lot of critique from the beginning, but no intervention took place. Most of the salmon were sold to cover the expenses. As the discontent increased, a fish lift was built in summer 1951. As expected, it could not meet the expectations. However, it could be considered to be the fish transfer device required by law. The next step was to focus on the fish farming, which was widely advertised. But unfortunately also those results were meager.

A state-run Kemijoki Ltd, founded in 1954, built also the other power plants of the river Kemijoki. The outlook of Kemijoki Ltd to the fishing issue was similar to Pohjolan Voima Ltd; it was simply inessential for the nation. Fish ladders were not considered necessary, and officially not even credited. The politicians and other authorities also agreed with this view. The local fishing spokesmen still insisted on demanding fish roads, or at least proper compensations for the losses of salmon fishermen, but the issue seemed to be delayed indefinitely due to various problems. In 1964 the Isohaara power plant received the final planning permission. Simultaneously, it also defined the compensations, which raised discontent and started a thread of complaints.

The main reason for the disappearance of salmon in Kemijoki-river can be concluded to be due to the unofficial alliance of the industry and the politicians; the water power of Kemijoki-river needed to be harnessed quickly to serve the development of the society. It was advertised especially for the advanced well-being of Lapland. Furthermore, this action was supported specifically from the point of view of the local employment. Pohjolan Sanomat, the organ of Maalaisliitto, strongly supported the power plant building of northern waters argumenting the regional policy. This dampened most of the criticism. It can be stated that all the other functions of Kemijoki-river were underestimated. The function of the river was only to produce electricity, which quickly led to the extinction of migratory fish by the 1960s. The salmon in Kemijoki-river had become history.


Tiivistelmä

Kemijoen valjastaminen tuli ajankohtaiseksi loppuvuodesta 1944, kun teollisuuden edustajien toimesta perustettu Pohjolan Voima Oy yhdisti tuhoutuneiden siltojen ja Isohaaran voimalaitoksen samanaikaisen rakentamisen. Valtiovalta kannatti hanketta nopeasti. Kemijoki oli Euroopan tärkein lohijoki, joten kalakysymys huolestutti. Voimayhtiö ja poliitikot lupasivat hoitaa asian, kun sitä olisi ensin tutkittu. Aluksi kokeiltiin ylisiirtoja, joiden järjestelyjä varten yhtiö pakkolunasti padon alapuolisen vesialueen. Ylisiirrot sai hoitaakseen Lapin läänin Kalastuskuntain liitto. Toimintaa arvosteltiin alusta pitäen, mutta siihen ei puututtu. Suurin osa lohista myytiinkin kulujen kattamiseksi. Tyytymättömyyden lisääntyessä rakennettiin kalahissi, joka valmistui kesällä 1951. Kuten oli arveltu, se ei kyennyt täyttämään odotuksia, mutta sen voitiin katsoa olevan lain edellyttämä kalansiirtolaite. Seuraavaksi päätettiin tehostaa kalanviljelytoimintaa, jota mainostettiin laajasti. Myös sen tulokset jäivät kehnoksi.

Vuonna 1954 perustettu valtiojohtoinen Kemijoki Oy rakensi joen muut vesivoimalaitokset. Kemijoki Oy suhtautui kalakysymykseen kuten Pohjolan Voima; asia oli toisarvoinen. Kalaportaita ei pidetty tarpeellisina, eikä niihin virallisesti edes uskottu. Myös poliitikot ja muut päättäjät asettuivat samalle kannalle. Paikalliset kalastuksen edustajat vaativat yhtä kalateitä tai ainakin kunnollisia korvauksia, mutta asia tuntui erilaisten ongelmien takia aina vain viivästyvän. Vuonna 1964 Isohaaran voimalaitos sai lopullisen rakennuslupansa. Siinä määriteltiin myös korvaukset, jotka herättivät laajaa tyytymättömyyttä ja saivat aikaan valituskierteen.

Tärkein syy lohen katoamiseen löytyy teollisuuden ja poliitikkojen epävirallisesta liitosta: Kemijoen vesivoima haluttiin nopeasti valjastaa palvelemaan yhteiskunnan kehittämistä. Hanketta markkinoitiin erityisesti Lapin hyvinvoinnin edistämisellä. Toimintaa kannatettiin nimenomaan työllisyysnäkökulmasta. Myös Maalaisliiton äänenkannattaja Pohjolan Sanomat tuki voimakkaasti pohjoisen vesirakentamista aluepoliittisin perustein. Tämä oli omiaan vaimentamaan kritiikkiä. Voidaan todeta, että Kemijoen kaikkia muita käyttöarvoja aliarvioitiin. Joen tehtäväksi jäi vain ja ainoastaan sähköntuottaminen, joka johti vaelluskalakantojen nopeaan sukupuuttoon 1960-luvulle tultaessa. Kemijoen lohesta oli tullut historiaa.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN: 0355-3205
ISSN-E: 1796-2218
ISSN-L: 0355-3205
ISBN: 978-952-62-0251-8
ISBN Print: 978-952-62-0250-1
Issue: 117
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.