University of Oulu

Musiikkipsykoterapia : teoria ja käytäntö

Saved in:
Author: Alanne, Sami
Organizations: University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Psychiatry
Extension School
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526204369
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2014
Publish Date: 2014-05-19
Description:

Abstract

This study represents the theoretical frame of reference in music psychotherapy, which is grounded on psychoanalytic theories and psychodynamic psychotherapy. From the clinical point of view essential practical approaches, methods and techniques are described according to the previous research. Music psychotherapy developed in the 1960`s and 1970`s in the United Kingdom and the United States of America by the music therapy work of Juliette Alvin, Mary Priestley and Helen Lindqvist Bonny. The research of psychodynamic music therapy and psychotherapy, recognized effects and the applicability of treatment methods to various psychopathology and mental health disorders like psychosis illnesses, schizophrenia, depression, anxiety, traumas, lingual, emotional and behavioral problems in the adult and child medical rehabilitation is reviewed.

Psychotherapy research, general research methodology, the theory of mind and the clinical process in music psychotherapy are scrutinized from the critical theory and the knowledge interests point of views as a emancipatory enlightenment in the experience of an individual (Habermas 1968). Music and the music psychotherapeutic work are seen to have medical transformative meaning and effect to the personal psychic structures and the developmental history by the increased awareness and the self-experience related information, pathos. Emancipation with music for example from the anxious and coercing social-cultural norms and the pressure, repressed conflicts and burdens society and community transfer to the individual that expose to psychic symptoms and illnesses is thought as important.

The music psychotherapeutic process is seen to have a possibility of creating interaction as a “cultural dialoque” with different client groups which may help in social empowering and integration. Music psychotherapy theory and practice, praxis, releasing and portraying of emotions with music as a presentational form similar to the spoken language is considered to have an ancient historical continuum even from the writings of Aristotle to the modern era pioneers of music therapy, current researchers and the work of music psychotherapists. In this context, music psychotherapy as a form and an orientation of psychotherapy has a musical ethos as its own specific profession. The studying of the unique individual meaning of musical emotion experience distinguishes it from other psychotherapies and their research.


Tiivistelmä

Tutkimuksessa esitellään musiikkipsykoterapian teoreettinen viitekehys pohjautuen psykoanalyyttisiin teorioihin ja psykodynaamiseen psykoterapiaan. Kliinisestä näkökulmasta käydään läpi musiikkipsykoterapian keskeisiä tutkittuja työskentelytapoja, menetelmiä ja tekniikoita. Musiikkipsykoterapia kehittyi 1960- ja 1970-luvuilla Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa Juliette Alvinin, Mary Priestleyn ja Helen Lindqvist Bonnyn tekemän musiikkiterapian myötä. Psykodynaamisen musiikkiterapian ja psykoterapian tutkimuksia, todettua vaikuttavuutta ja hoitomenetelmien soveltuvuutta arvioidaan erilaisten psykopatologioiden ja mielenterveysongelmien, kuten psykoosisairaudet, skitsofrenia, masennus, ahdistus, traumat, kielelliset, emotionaaliset ja käytösongelmat aikuisten ja lasten lääkinnällisessä kuntoutuksessa.

Psykoterapian tutkimusta, yleisiä tutkimusmenetelmiä, musiikkipsykoterapian mielen teoriaa ja kliinistä prosessia tarkastellaan kriittisen teorian ja tiedon intressien näkökulmista yksilön kokemuksellisena emansipatorisena valistumisena (Habermas 1968). Musiikilla ja musiikkipsykoterapeuttisella työskentelyllä nähdään olevan tietoisuuden ja itsekokemuksellisen tiedon lisääntymisen, pathos, myötä hoidollisia muuntavia merkityksiä ja vaikutuksia yksilöllisten psyykkisten rakenteiden ja kehityshistorian kannalta. Vapautumista esimerkiksi musiikin avulla ahdistavista ja pakottavista sosiaalis-kulttuurillista normeista sekä yhteiskunnan tai yhteisön yksilölle sijoittamista paineista, torjutuista ristiriidoista ja taakoista, mitkä altistavat psyykkiselle oirehdinnalle ja sairastumiselle, pidetään tärkeänä.

Musiikkipsykoterapeuttisessa työskentelyssä nähdään mahdollisuus vuorovaikutuksen luomiseen ”kulttuurillisena dialogina” eri asiakasryhmien kanssa, mikä voi auttaa sosiaalisessa voimaantumisessa ja integroitumisessa. Musiikkipsykoterapian teorialla ja menetelmillä, praxis, musiikin tunteiden purkamisella ja kuvaamisella puhutun kielen kaltaisena esittävänä muotona ajatellaan olevan ikiaikainen historiallinen jatkumo aina Aristoteleen kirjoituksista modernin ajan musiikkiterapian pioneerien, nykyisten tutkijoiden sekä musiikkipsykoterapeuttien työhön. Tässä yhteydessä musiikkipsykoterapialla psykoterapian muotona ja suuntauksena on musiikillinen ethos omana erityisalanaan. Musiikillisen tunnekokemuksen ainutkertaisen yksilöllisen merkityksen tutkiminen erottaa sen muista psykoterapioista ja niiden tutkimuksesta.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-0436-9
ISBN Print: 978-952-62-0435-2
Issue: 1248
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.