University of Oulu

Performance management of the university education process

Saved in:
Author: Vasikainen, Soili
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Technology, Industrial Engineering and Management
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 4.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526206189
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2014
Publish Date: 2014-11-10
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu for public defence in the Tönning auditorium (L4), Linnanmaa, on 20 November 2014, at 12 noon
Tutor: Professor Harri Haapasalo
Professor Olli Silvén
Reviewer: Professor Eero Eloranta
Associate Professor Kongkiti Phusavat
Description:

Abstract

The goal of this thesis is to investigate whether the performance management systems of the university education process can be developed by using the mechanisms and indicators of operations management.

This thesis is a result of a multiple-case study consisting of two polar cases: the Faculty of Technology and the Faculty of Humanities in the University of Oulu. Both faculties have several departments which constitute separate cases.

This study explores the elements of the performance management systems used by the Ministry of Education during the first decade of the 21st century and considers whether these performance management systems have affected the university education process. First, the existing research is examined to understand what kind of factors affect the controllability and performance management of organisations. Furthermore, an empirical study was conducted on how the control mechanisms of the Ministry of Education reflect the main variable of controllability analysis. After that, the changes in the education processes in the various departments of the two faculties were examined using a controllability analysis.

The results indicate that the financial models of the Ministry of Education reflect to some extent the main variables of controllability analysis. However, the models focus almost solely on output indicators. The Ministry of Education should consider expanding the models to include input and process variables.

During the 21st century the number of university drop-outs has increased dramatically. This indicates that the process has become more ineffective. The focus of control has shifted from control of the quality of input to the quantity of the output. The finances of the Faculty of Humanities have decreased and it has had to adapt to the financial model of the Ministry of Education by seeking financial flexibility and by changing the production process (decreasing the number of new students, giving a more restricted variety of courses, restricting the maximum amount of credits). The Faculty of Technology faces a different situation. Most notably, the Department of Electrical Engineering has faced the problem of rapid growth. This has caused problems related to the quality of material (students), insufficient capacity and the inability to produce the volumes that the Ministry of Education desired. The Department of Electrical Engineering therefore made its own decision to decrease the number of new students. The reason for this was different from that of the Faculty of Humanities. The Department of Electrical Engineering was not able to increase the production volume to a sufficient level. The Faculty of Humanities instead had a problem of overproduction. The Ministry of Education does not compensate for production that is over its targets.


Tiivistelmä

Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia, voidaanko yliopistojen opetusprosessin suorituskyvyn johtamista kehittää käyttämällä tuotannonohjauksen menetelmiä ja indikaattoreita.

Tämä väitöskirja muodostuu useista esimerkkitapauksista, jotka ryhmittyvät kahden toisilleen vastakkaisen tapaustutkimuksen alle: Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta ja humanistinen tiedekunta. Molemmissa tiedekunnissa on useita laitoksia, jotka ovat jo sinällään itsenäisiä esimerkkitapauksia.

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan opetusministeriön 2000-luvun alussa yliopistojen suorituskyvyn johtamiseen käyttämiä menetelmiä ja pohditaan niiden vaikutuksia yliopistojen opetusprosessiin. Aluksi kartoitettiin olemassa olevien tutkimusten pohjalta niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat organisaation ohjattavuuteen ja suorituskyvyn johtamiseen. Seuraavaksi selvitettiin empiirisen tutkimuksen avulla, miten opetusministeriön käyttämät ohjausmenetelmät heijastelevat ohjattavuusanalyysin keskeisiä tekijöitä. Lopuksi molempien tiedekuntien laitoksilla toteutettiin ohjattavuusanalyysi opetusprosessissa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että opetusministeriön ohjausmallit heijastelevat jossain määrin ohjattavuusanalyysin keskeisiä muuttujia. Mallit keskittyvät kuitenkin lähes kokonaan prosessin loppupäähän eli tuloksiin. Ministeriön tulisikin harkita syöte- ja prosessimuuttujien lisäämistä malliin.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä opintonsa keskeyttäneiden määrä on kasvanut merkittävästi. Tämä kuvastaa sitä, että prosessista on tullut aiempaa tehottomampi. Ohjauksen painopiste on siirtynyt opiskelijavalinnan laadusta tutkintojen määrään.

Humanistisen tiedekunnan rahoitus on vähentynyt tutkimusjaksolla ja tiedekunta on pyrkinyt sopeutumaan opetusministeriön rahoitusmalliin etsimällä taloudellista liikkumavaraa ja muuttamalla opetusprosessia (pienentämällä sisäänottoa, kaventamalla kurssitarjontaa ja rajoittamalla tutkinnon kokonaisopintopistemäärää). Teknillisen tiedekunnan lähtökohdat ovat erilaiset. Ennen kaikkea sähkötekniikan osasto on joutunut sopeutumaan nopeaan kasvuun. Tämän on aiheuttanut ongelmia mm. opiskelijoiden osaamistasossa, kapasiteetin puutteena ja kyvyttömyytenä päästä opetusministeriön asettamiin tutkintotavoitteisiin. Sähkötekniikan osasto päätti edellä mainituista syistä pienentää sisäänottoa. Osaston päätös perustui siten eri syihin kuin humanistisen tiedekunnan vastaava ratkaisu. Sähkötekniikan osasto ei pystynyt kasvattamaan opetusprosessin volyymia riittävälle tasolle. Humanistinen tiedekunta sen sijaan kärsi ylituotannosta. Opetusministeriö ei korvaa tavoitteet ylittäviä tutkintomääriä.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. C, Technica
ISSN: 0355-3213
ISSN-E: 1796-2226
ISSN-L: 0355-3213
ISBN: 978-952-62-0618-9
ISBN Print: 978-952-62-0617-2
Issue: 506
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.