|
|
Narrative language in typically developing children, children with specific language impairment and children with autism spectrum disorder |
|---|---|
| Author: | Mäkinen, Leena1,2,3 |
| Organizations: |
1University of Oulu Graduate School 2University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics 3Child Language Research Center |
| Format: | ebook |
| Version: | published version |
| Access: | open |
| Online Access: | PDF Full Text (PDF, 0.9 MB) |
| Persistent link: | http://urn.fi/urn:isbn:9789526206981 |
| Language: | English |
| Published: |
Oulu : University of Oulu,
2014
|
| Publish Date: | 2015-01-27 |
| Thesis type: | Doctoral Dissertation |
| Defence Note: | Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Keckmaninsali (HU106), Linnanmaa, on 6 February 2015, at 12 noon |
| Tutor: |
Professor Sari Kunnari Professor Eeva Leinonen Doctor Soile Loukusa |
| Reviewer: |
Professor Phyllis Schneider Docent Minna Laakso |
| Description: |
AbstractThis study examined Finnish children’s narrative skills using a picture-based story generation task. 4- to 8-year-old children with typical development (n = 172), 5- to 7-year-old children with specific language impairment (SLI) (n = 19) and 5- to 10-year-old children with autism spectrum disorder (ASD) (n = 16) participated in the study. Linguistic (productivity, syntactic complexity, grammatical accuracy) and pragmatic (referential accuracy, event content, mental state expressions, discourse features, and story comprehension) measures were used so as to gain a comprehensive picture of narrative skills. The choice of measures was based on the narrative abilities of the participants, and not all measures were used with all participants. In typically developing children, a subtle development trend was seen in all the measures used, but significant differences between consecutive age-groups were mostly seen in younger participants. The relationship between narrative productivity measures and event content was found to be important. The number of different word tokens was, in particular, useful in explaining the event content. For children with SLI, the linguistic and pragmatic aspects of narration were demanding. Their stories were short and contained less information than those of their control. Their referential and grammatical accuracy was also poorer than among typically developing children, and they showed difficulties in expressing the mental states of the story characters and in story comprehension. Children with ASD produced narratives with an almost similar linguistic structure to those of their control children. However, children with ASD showed difficulties in the pragmatic aspect of narration, in establishing informative story content and in story comprehension. They also tended to include irrelevant information in their stories, which was not seen to that extent in cases of typical development. This dissertation shows a development in 4- to 8-year-olds’ narratives that seems to occur around the ages of 4 and 5. Narrative difficulties seem to be related to both SLI and ASD, but are more wide-ranging in SLI, whereas in ASD difficulties focus on the pragmatic aspects of narration. see all
TiivistelmäTutkimuksessa selvitettiin, millaiset ovat suomalaislasten kuvasarjakerronnan avulla arvioidut kerrontataidot. Tutkimukseen osallistui 4–8-vuotiaita tyypillisesti kehittyneitä lapsia (n = 172), 5–7-vuotiaita lapsia, joilla on kielellinen erityisvaikeus (SLI) (n = 19) ja 5–10-vuotiaita lapsia, joilla on autismikirjon häiriö (ASD) (n = 16). Tutkimuksessa käytettiin lingvistisiä (produktiivisuus, syntaksin monipuolisuus, kieliopillinen tarkkuus) ja pragmaattisia (viittaussuhteiden tarkkuus, tapahtumasisältö, mielentilailmaukset, diskurssipiirteet, kertomuksen ymmärtäminen) muuttujia, jotta kerrontataidoista saadaan kokonaisvaltainen kuva. Kaikkia muuttujia ei käytetty kaikkien tutkittavien kesken, vaan tutkimusmenetelmien valinta perustui tutkittavien kerronnan piirteisiin. Tyypillisesti kehittyvien lasten kerrontataidot kehittyivät kaikkien käytettyjen muuttujien osalta, mutta peräkkäisissä ikäryhmissä merkitsevä muutos havaittiin vain nuorempien ikäryhmien välillä. Kerronnan produktiivisuuden ja tapahtumasisällön välillä havaittiin yhteys, ja erityisesti eri saneiden määrä oli merkitsevä tapahtumasisällön selittäjä. Kerronnan lingvistinen ja pragmaattinen hallinta oli haastavaa lapsille, joilla on SLI. Heidän kertomuksensa olivat pituudeltaan, tapahtumasisällöltään ja mielentilailmauksiltaan niukempia sekä viittaussuhteiltaan epätarkempia kuin tyypillisesti kehittyvien lasten kertomukset. Lapset, joilla on SLI, tuottivat enemmän kieliopillisia virheitä kuin kontrollilapset, ja myös tarinan ymmärtäminen oli heille haastavaa. Kertomuksen lingvistinen rakenne oli likimain samankaltainen tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja lapsilla, joilla on ASD. Lapset, joilla on ASD, tuottivat tapahtumasisällöltään niukempia kertomuksia kuin kontrollilapset, ja lisäksi heidän tarinansa sisälsivät irrelevanttia tietoa. Kertomuksen ymmärtäminen oli myös vaikeaa lapsille, joilla on ASD. Tutkimus osoittaa, että 4–8-vuotiaiden kerrontataidoissa on kehitystä, mikä vaikuttaa olevan aktiivista erityisesti 4–5 ikävuoden aikana. Kerronnan vaikeudet ovat kielellisessä erityisvaikeudessa laaja-alaisia, kun taas autismikirjossa vaikeudet näkyvät ennemmin kerronnan pragmaattisessa hallinnassa. see all
|
| Series: |
Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora |
| ISSN: | 0355-3205 |
| ISSN-E: | 1796-2218 |
| ISSN-L: | 0355-3205 |
| ISBN: | 978-952-62-0698-1 |
| ISBN Print: | 978-952-62-0697-4 |
| Issue: | 124 |
| Subjects: | |
| Copyright information: |
© University of Oulu, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |