University of Oulu

Validity in psychological measurement : an investigation of test norms

Saved in:
Author: Roivainen, Eka
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Medicine
Medical Research Center Oulu
Oulu University Hospital
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526209432
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2015
Publish Date: 2015-10-20
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F101 of the Faculty of Biochemistry and Molecular Medicine (Aapistie 7), on 30 October 2015, at 12 noon.
Tutor: Professor Jouko Miettunen
Professor Juha Veijola
Reviewer: Professor Laura Hokkanen
Professor Jan-Erik Lönnqvist
Description:

Abstract

A psychological test may be defined as an objective and standardized measure of a sample of behaviour. The interpretation of test results is usually based on comparing an individual’s performance to norms based on a representative sample of the population.

The present study examined the norms of popular adult tests. The validity of the Wartegg drawing test (WZT) was studied using two rating scales, the Toronto Alexithymia Scale and the Beck Depression Inventory as criterion tests. Weak to moderate correlations were found. It is concluded that the WZT has some validity in the assessment of Alexithymia. Efforts to develop a psychometrically valid and reliable method of interpreting the WZT should be continued. Cross-national and historical analyses of the norms of Wechsler’s adult intelligence scale (WAIS) were performed. The results show that the Finnish WAIS III test norms are distorted in the younger age groups. Significant cross-national and cross-generational differences in relative subtest scores, test profiles were also observed. Differences in general intelligence cannot explain such variations, and educational and cultural factors probably underlie the observed differences. It is suggested that the concept of a national IQ profile is useful for cross-national test validation studies. The validity of a validity scale, the Chapman Infrequency Scale, was studied in the context of a survey study. Results showed that careless responding is significantly more frequent among psychiatric patients relative to healthy respondents. The common procedure of excluding careless responders from final samples may affect the results of survey studies targeting individuals with psychiatric symptoms. Cut-off scores for exclusion should be flexible and chosen according to the demographic and health characteristics of the sample.

In conclusion, the results of this study underscore the need for up-to-date and representative test norms for valid test interpretation.


Tiivistelmä

Psykologiset testit voidaan ymmärtää otoksiksi tutkittavan käyttäytymisestä. Mittauksen tulosta tulkitaan yleensä vertaamalla sitä tavalliseen tai keskimääräiseen tulokseen eli testinormeihin.

Väitöskirjatutkimus tarkastelee suosittujen aikuistestien normien pätevyyttä. Warteggin piirrostestin validiteettia aleksitymian ja depression mittarina tutkittiin käyttämällä vertailukriteerinä kahta lomaketestiä, Toronton aleksitymia-asteikkoa ja Beckin depressioasteikkoa. Mitatut korrelaatiot olivat melko matalia. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että Wartegg-testi saattaa olla hyödyllinen menetelmä aleksitymian toteamisessa ja että empiiriseen tutkimukseen perustuvaa tulkintamenetelmien kehittämistä pitäisi jatkaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös Wechslerin aikuisten älykkyystestien (WAIS) eri versioiden osatestien kansallisten normien välisiä eroja ja eroja ikäkohorttien välillä. Tulokset osoittivat, että suomalaiset WAIS III testinormit ovat vinoutuneet nuorempien ikäryhmien osalta. Tutkimuksessa havaittiin merkitseviä eroja osatestien keskiarvojen suhteissa eli testiprofiileissa eri maiden ja ikäkohorttien välillä. Kyseisiä eroja ei voida selittää älykkyyden yleisellä faktorilla, vaan niiden taustalla on luultavasti koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Osa eroista kansallisissa testiprofiileissa näyttää olevan luonteeltaan pysyviä, ja tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi testinormien pätevyyttä arvioitaessa. Chapmanin vastaustapa-asteikon (CIS) validiteettia tutkittiin Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin kyselytutkimusaineistolla. Psykiatrisista oireista kärsivät henkilöt saivat korkeampia pistemääriä kuin terveet vastaajat. Johtopäätöksenä oli, että vastaustapamittarit voivat karsia psykiatrisia potilaita liian herkästi ulos tutkimusjoukosta, mikä voi vääristää tutkimusten tuloksia. Kriteeripistemäärän pitäisi olla joustava ja sen määrityksessä pitäisi ottaa huomioon tutkimusjoukon ominaisuudet.

Tutkimukset osoittavat, että testituloksen luotettava tulkinta vaatii ajanmukaiset ja edustavaan otokseen perustuvat testinormit.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-0943-2
ISBN Print: 978-952-62-0942-5
Issue: 1313
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.