University of Oulu

Efficacy and safety of radiofrequency catheter ablation in the treatment of atrial fibrillation

Saved in:
Author: Hakalahti, Antti
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Internal Medicine
Medical Research Center Oulu
Oulu University Hospital
University of Eastern Finland
Central Finland Central Hospital
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526209500
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2015
Publish Date: 2015-10-20
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium A101 (Aapistie 7 A), on 30 October 2015, at 12 noon
Tutor: Professor Pekka Raatikainen
Docent Paavo Uusimaa
Reviewer: Professor Tuomo Nieminen
Docent Mikko Savontaus
Opponent: Professor Jian Chen
Description:

Abstract

Atrial fibrillation (AF) is a common arrhythmia in the clinical setting with a population prevalence of 1–2%. AF significantly increases the risk of stroke and death, worsens coexistent heart diseases and may leave the patient with disabling symptoms. The treatment of AF consists of the control of the underlying conditions, prevention of complications and symptom relief by controlling heart rate (rate control) or by targeting normal rhythm (rhythm control), with the latter achieved either by antiarrhythmic drug (AAD) therapy or catheter ablation (CA). Ablation therapy has generally been applied and studied after failure of AAD therapy.

The aim of this study was to evaluate the safety and efficacy of first-line CA in AF. The other objectives were to assess the safety of continuous warfarin therapy during CA and to identify prognostic markers for treatment outcome.

A meta-analysis of all randomised studies and a secondary analysis of one randomised study comparing CA and AAD as first-line therapy were performed. In the first study, ablation therapy reduced AF recurrences more than AAD therapy (HR 0.63) when provided as first-line therapy; the rate of complications was similar with both therapies. Some of the complications of ablation therapy were more serious than those encountered with AADs. The second study revealed that the antiarrhythmic efficacy of ablation therapy was more durable. In the third study, the efficacies of continuous and interrupted warfarin therapy were compared in 228 procedures; both strategies were found to be equally safe during a three month follow-up. Furthermore, an analysis of 2317 AF episodes revealed a new electrocardiographic feature at AF initiation, which was associated with AF relapse after the initiation of therapy. Finally, a thorough echocardiographic examination was performed in 49 patients prior to ablation therapy. Mild diastolic dysfunction was associated with AF recurrence.

In conclusion, CA was more effective as a first-line therapy than AADs but may cause more severe complications. Continuous warfarin therapy was found to be safe during CA. New electrocardiographic and echocardiographic markers for treatment outcome were recognised.


Tiivistelmä

Eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, jonka esiintyvyys väestössä on 1–2 % luokkaa. Eteisvärinä lisää merkittävästi kuolleisuutta ja aivoinfarktiriskiä, vaikeuttaa muiden sydänsairauksien oireita ja saattaa aiheuttaa invalidisoivia oireita. Eteisvärinän hoito keskittyy liitännäissairauksien hoitoon ja komplikaatioiden estoon sekä oireiden lievitykseen joko syketaajuutta säätämällä (sykkeenhallinta) tai pyrkimällä normaaliin rytmiin (rytminhallinta). Rytminhallinnassa käytetään yleisesti joko rytmihäiriölääkkeitä tai katetriablaatiohoitoa. Eteisvärinän katetriablaatiota on useimmiten käytetty ja tutkittu tilanteessa, jossa rytmihäiriölääkitys on osoittautunut tehottomaksi.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida eteisvärinän katetriablaatiohoidon tehoa ja turvallisuutta ensilinjan hoitona. Muina tavoitteina oli katetriablaation turvallisuuden arviointi jatkuvan varfariinihoidon aikana sekä löytää uusia katetriablaatiohoidon tehoa ennustavia tekijöitä.

Teimme meta-analyysin kaikista randomisoiduista tutkimuksista ja sekundaarisen analyysin yhdestä randomisoidusta tutkimuksesta, jotka vertasivat rytmihäiriölääke- ja katetriablaatiohoitoa ensilinjan hoitona. Ensimmäisessä työssä ablaatiohoito esti eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin (riskisuhde 0.63), eikä komplikaatioiden yleisyydessä ollut eroa hoitojen välillä. Jotkut ablaatiohoitoon liittyvät komplikaatiot olivat kuitenkin luonteeltaan vakavampia kuin lääkehoidossa. Ablaatiohoidon eteisvärinää estävä vaikutus todettiin pidempikestoiseksi toisessa työssämme. Kolmannessa työssä vertasimme jatkuvaa ja tauotettua varfariinihoitoa 228 ablaatiotoimenpiteen aikana. Molemmat lähestymistavat osoittautuivat yhtä turvallisiksi 3 kuukauden seuranta-aikana. Analysoimme edelleen 2317 eteisvärinäkohtausta ja löysimme osalla potilaista uuden eteisvärinäkohtauksen alkuun liittyvän ominaisuuden, joka oli yhteydessä rytminhallinnan tehottomuuteen. Lisäksi teimme 49 potilaalle laajan sydämen ultraäänitutkimuksen ennen katetriablaatiotoimenpidettä. Diastolisen dysfunktion havaittiin olevan yhteydessä eteisvärinän uusiutumiseen.

Yhteenvetona totesimme että katetriablaatiohoito on rytmihäiriölääkehoitoa tehokkaampaa ensilinjan hoitona, mutta siihen mahdollisesti liittyvät komplikaatiot olivat luonteeltaan hankalampia. Jatkuva varfariinihoito todettiin turvalliseksi katetriablaation yhteydessä. Löysimme lisäksi sydänsähkökäyrästä ja sydämen ultraäänitutkimuksesta uusia hoidon tehoa ennustavia tekijöitä.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-0950-0
ISBN Print: 978-952-62-0949-4
Issue: 1317
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.