University of Oulu

Arkeologia digitaalisen aikakauden kynnyksellä

Saved in:
Author: Oikarinen, Teija
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Humanities, Archaeology
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526209746
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2015
Publish Date: 2015-11-24
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Keckmaninsalissa (HU106) 4. joulukuuta 2015 klo 12.15
Tutor: Professor Helena Karasti
University Lecturer Docent Terttu Kortelainen
University Lecturer Docent Terttu Kortelainen
University Lecturer Docent Timo Ylimaunu
University Lecturer Docent Timo Ylimaunu
Reviewer: Professor Isto Huvila
Docent Kari Uotila
Description:

Abstract

Digitalisation is changing society and the sciences. In the future, it will increasingly affect Finnish archaeology and the preservation of cultural heritage data as a cross-cutting factor for materials and work practices.

The research focused on the current state and characteristics of the digitalisation of both global and Finnish archaeology. This study is the first doctoral dissertation that discusses the digitalisation of Finnish archaeology. Technologisation and computerisation of archaeology have been going on for decades, but even in a global context, the concept of digitalisation is rarely attached to archaeological discussion of these trends.

In this study, archaeology is examined through an interdisciplinary conceptual (theoretical) framework, which allowed comparison of the characteristics of digitalisation between global and Finnish archaeology. The aim was also to recognise digital development goals that may be either shared between various disciplines or specific to the field of archaeology. Archaeology was studied by utilising a variety of data sources and case examples. The answers to questions regarding digital development needs can be generalised to Finnish archaeology in its entirety.

The evolution towards digitalisation of global archaeology is a consequence of the development of information technologies. The internal development of discipline and emerging needs have also contributed to it. Archaeological concepts and paradigms related to digital transition are partly internal and continuously evolving. Technological development is uneven at the global level: there are trailblazers who already utilise the latest technologies. These trailblazers are currently developing digital infrastructures of various sizes, even transnationally. This trend is common in various disciplines, and during research work, it was identified as a predominant trend of international archaeology.

The internationally-recognised digital development goals of archaeology have not been widely discussed in Finland. Important areas of development include guidelines and best practices for digitality, understanding the importance of digital management and the digital data life-cycle, creating opportunities for the digitalisation of archaeological projects and processes, and providing access to original data collections.


Tiivistelmä

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa ja tieteitä. Se tulee vaikuttamaan yhä kattavammin Suomen arkeologiaan ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen aineistot ja työkäytännöt läpileikkaavana tekijänä.

Väitöstutkimuksessa kartoitettiin globaalin ja suomalaisen arkeologian digitalisoitumisen nykytilaa ja ominaispiirteitä. Tutkimus on ensimmäinen arkeologian digitalisaatiota käsittelevä väitöskirja Suomessa. Arkeologian teknologisoituminen ja tietokoneistuminen on jatkunut jo vuosikymmeniä, mutta yleismaailmallisestikin tämä kehityskulku liitetään aiheen tiimoilta käytävässä arkeologisessa keskustelussa vain harvoin digitalisaatio-käsitteeseen.

Tutkimuksessa arkeologiaa tarkastellaan tieteidenvälisen käsitteellisteoreettisen viitekehyksen kautta, mikä mahdollisti globaalin ja Suomen arkeologian digitalisoitumisen ominaispiirteiden vertailun. Tutkimuksessa kartoitettiin sekä tieteenaloille yhteisiä että arkeologian alalla todennettuja digitaalisia kehittämiskohteita. Arkeologiaa tutkittiin erilaisten aineistolähteitä ja esimerkkitapauksia hyödyntäen. Digitaalisiin kysymyksiin saadut vastaukset ja digitaaliset kehittämistarpeet ovat yleistettävissä koskemaan koko suomalaista arkeologiaa.

Globaali arkeologian kehitys kohti digitalisaatiota tapahtuu sekä yleisen informaatioteknologisen kehityksen että tieteenalan sisäisen kehityksen ja muotoutuvien tarpeiden myötä. Digitalisaatioon liittyvät käsitteet ja paradigmat ovat osin tieteen sisäisiä ja jatkuvasti uudelleenmuotoutuvia. Teknologisoitumisen kehityskulku on arkeologian globaalilla tasolla epätasainen: on olemassa edelläkävijätahoja, jotka hyödyntävät uusimpia teknologioita. Edelläkävijät kehittävät parhaillaan vaihtelevan laajuisia, jopa valtioiden välisiä, digitaalisia infrastruktuureja. Tämä kehityskulku on eri tieteiden aloille yhteinen, ja se tunnistettiin tutkimuksen teon aikana vallitsevaksi trendiksi kansainvälisessä arkeologiassa.

Kansainvälisesti arkeologiassa todennetut kehittämiskohteet eivät ole olleet juuri esillä Suomessa. Tärkeitä kehittämisen aihealueita ovat digitaalisuuteen liittyvät ohjeet ja käytännöt, digitaalisen aineistonhallinnan ja elinkaaren merkityksen ymmärtäminen, projekteille ja prosesseille suunnattujen digitalisoitumismahdollisuuksien luominen ja niiden hyödyntäminen sekä alkuperäisten dataoriginaalien saatavuuden kehittäminen.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN: 0355-3205
ISSN-E: 1796-2218
ISSN-L: 0355-3205
ISBN: 978-952-62-0974-6
ISBN Print: 978-952-62-0973-9
Issue: 132
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.