University of Oulu

Two languages, two modalities : a special type of early bilingual language acquisition in hearing children of Deaf parents

Saved in:
Author: Kanto, Laura
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
PEDEGO Research Group
Format: eBook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526211770
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2016
Publish Date: 2016-05-17
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Keckmaninsali (HU106), Linnanmaa, on 27 May 2016, at 12 noon
Tutor: Professor Kerttu Huttunen
Professor Marja-Leena Laakso
Reviewer: Professor Pirjo Korpilahti
Professor Deborah Chen Pichler
Opponent: Professor Minna Laakso
Description:

Abstract

In this study, early bilingual language acquisition was explored from the age of 12 to 36 months in 10 hearing children of Deaf parents, KODAs (Kids of Deaf Adults). KODA children’s language acquisition is bimodal; they acquire simultaneously sign language in visual-gestural and spoken language in auditory-vocal modality. This study aimed to describe the developmental paths of early bilingual language acquisition and their interrelationships with language input. Additionally, the characteristics of children’s language use and their associations with the features of the linguistic environment, child’s language competence and contextual variables were examined.

Information about the children’s linguistic environment was collected with parental interviews. Children’s linguistic development (productive vocabulary) was measured with the MacArthur Communicative Development Inventory (MCDI) in both Finnish Sign Language (FinSL) and the Finnish language between the ages of 12 to 30 months. Children’s development in the Finnish language was tested at the age of 36 months by using the Reynell Developmental Language Scales III. Additionally, the children’s interaction was video recorded twice a year between the ages of 12 to 36 months during three different play sessions: with their Deaf parent, with the Deaf parent and a hearing adult and with the hearing adult alone.

A large variation was uncovered in both the amount and type of language input and the children’s bilingual developmental paths. According to the results of the MCDI, KODA children’s (N = 8) mean size of productive vocabulary in both languages separately was smaller when compared to the monolingual norms. However, in all but three children, their total vocabulary, which includes both productive vocabulary of FinSL and Finnish, was comparable with age peers. According to the Reynell test in Finnish, three children scored at age level, three within –1 SD and two children within –2 SD.

Contextual variables clearly influenced the KODA children’s language use. KODA children, as young as 12 months old, accommodated their use of language and communication modes according to the language(s) of their interlocutor(s). Children preferred to code-mix when communicating with their Deaf parent by producing simultaneous, mainly semantically congruent signs and words.


Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin 10 KODA:n (Engl. Kids of Deaf Adults) eli kuuron vanhemman kuulevan lapsen varhaista kaksikielisyyden kehitystä ikävälillä 12 ja 36 kuukautta. KODA-lapset omaksuvat simultaanisesti kaksi modaliteetiltaan erilaista kieltä, viittomakielen ja puhutun kielen. Näin heidän kaksikielisyytensä perustuu kahden aistikanavan käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata KODA-lasten varhaista kaksikielisyyden kehitystä sekä tarkastella kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä lasten kieliympäristössä. Lisäksi tavoitteena oli eritellä lasten kielten tuoton piirteitä ja tarkastella, miten kieliympäristöön, kielitaitoon ja eri kielenkäyttökonteksteihin liittyvät tekijät ovat niihin yhteydessä.

Lasten kieliympäristön piirteistä kerättiin tietoa vanhempien haastattelujen avulla. KODA-lasten kielten kehitystä arvioitiin MCDI-lomakkeen (MacArthur Communicative Development Inventory) avulla ikävälillä 12 ja 30 kuukautta. Lisäksi suomen kielen taitoja arvioitiin Reynellin kielellisen kehityksen testillä silloin, kun lapset olivat 36 kuukauden ikäisiä. Videoaineisto kerättiin puolivuosittain videoimalla lasta aina kolmessa eri leikkitilanteessa: ensin kuuron vanhemman kanssa, sitten kuuron vanhemman ja kuulevan aikuisen kanssa ja lopuksi kuulevan kanssa.

Sekä lasten kieliympäristön piirteissä että kaksikielisyyden kehityksessä oli laajaa yksilöllistä vaihtelua. MCDI:n tulokset osoittivat, että KODA lasten (N = 8) ryhmän leksikon koko jäi molemmissa kielissä ainoastaan suomen kieltä omaksuvien lasten normituloksia alhaisemmaksi, mutta tuottavan kokonaisleksikon suuruus (tuotettujen sanojen ja viittomien summa) silti vastasi suomen kieltä omaksuvien lasten normituloksia. Yksilöllinen vaihtelu tuloksissa oli kuitenkin suurta. Reynellin testin mukaan kolme lasta suoriutui testistä ikätason mukaisesti, kolmen lapsen suoritus oli yhden keskihajonnan ja kahden lapsen suoritus kahden keskihajonnan verran ikätasoa alhaisempi.

Vuorovaikutuskumppani vaikutti KODA-lasten kielten käytön piirteisiin tilastollisesti merkitsevällä tasolla. KODA-lapset pystyivät jo 12 kuukauden iässä muuttamaan käyttämäänsä kieltä ja kommunikointimuotoa vuorovaikutuskumppanin mukaan. Lisäksi he yhdistivät kielten koodeja erityisesti kommunikoidessaan kuuron vanhemman kanssa tuottamalla useimmiten semanttiselta sisällöltään vastaavan viittoman ja sanan samanaikaisesti.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN: 0355-3205
ISSN-E: 1796-2218
ISSN-L: 0355-3205
ISBN: 978-952-62-1177-0
ISBN Print: 978-952-62-1176-3
Issue: 141
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.