University of Oulu

The use of antipsychotic medication and its association with outcomes and brain morphometry in schizophrenia : the Northern Finland Birth Cohort 1966 Study

Saved in:
Author: Moilanen, Jani1,2,3,4
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
3Medical Research Center Oulu
4Oulu University Hospital
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526212067
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2016
Publish Date: 2016-05-17
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1, Building PT1 of the Department of Psychiatry (Peltolantie 17), on 27 May 2016, at 12 noon
Tutor: Professor Matti Isohanni
Professor Jouko Miettunen
Professor Hannu Koponen
Reviewer: Professor Michael Davidson
Docent Jari Haukka
Opponent: Professor Jyrki Korkeila
Description:

Abstract

Antipsychotic medication forms a cornerstone in the treatment of schizophrenia and its effect on positive symptoms and relapse prevention after the first episode has been shown. After the first episode, the treatment guidelines for schizophrenia recommend the continuation of antipsychotic medication at a minimum from six months to five years. The long-term and life-span benefits and harmful side-effects are not fully known. The aim of this naturalistic study was to analyze long-term use of antipsychotic medication with a special interest in medication tapering and discontinuation in schizophrenia.

Non-medicated subjects were more often males and in remission, less often on a disability pension, and had better clinical outcomes when compared to medicated subjects at age 34 years. No differences were found when comparing relapse rates during the 8.7 years of follow-up after 34 years between non-medicated and medicated subjects. Not having been hospitalized during the previous 5 years before the follow-up predicted long-term successful antipsychotic discontinuation without relapse. In the long-term, use of antipsychotic medication became steadier after the first five years. A favorable outcome was associated with low and steady antipsychotic medication, and unfavorable with high long-term cumulative use and antipsychotic polypharmacy. Subjects with antipsychotic medication had non-significantly lower total gray matter (TGM) volume compared with non-medicated subjects. Time without antipsychotic medication preceding magnetic resonance imaging was associated with increased TGM and with increased regional volume in the right precentral gyrus and right middle frontal gyrus.

This study has a unique description of long-term use of antipsychotics. It provides new information on medication discontinuation and its effect in schizophrenia in the long-term in terms of relapses and brain morphometry.

see all

Tiivistelmä

Psykoosilääkkeet muodostavat perustan skitsofrenian hoidolle, ja niiden on osoitettu tehoavan positiivisiin oireisiin ja relapsin (psykoosin uusiutumisen) estoon ensipsykoosin jälkeen. Skitsofrenian hoitosuosituksissa suositellaan psykoosilääkityksen jatkamista ensipsykoosin jälkeen vähintään puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Psykoosilääkityksen pitkäaikaiset ja elämänkestoiset hyödyt ja haittavaikutukset eivät ole täysin tiedossa. Tämän naturalistisen tutkimuksen tavoitteena oli analysoida antipsykoottisen lääkityksen pitkäaikaiskäyttöä ja erityisesti lääkityksen lopettamista skitsofreniassa.

Lääkkeettömät tutkittavat olivat 34-vuotiaina useammin miehiä sekä remissiossa (elpymävaiheessa), harvemmin työkyvyttömyyseläkkeellä, ja heillä oli parempi toimintakyky verrattuna lääkkeitä käyttäviin. Lääkkeettömien ja lääkkeitä käyttävien välillä ei havaittu 8,7 vuoden seurannassa eroa relapsien määrissä 34 ikävuoden jälkeen. Psykoosilääkkeiden onnistunutta, pitkäaikaista lopettamista ilman relapsia ennusti seurannassa se, ettei tutkittava ollut ollut sairaalahoidossa seurantaa edeltävien viiden vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä psykoosilääkityksen käyttö tasaantui ensimmäisten viiden vuoden jälkeen. Suotuisa ennuste liittyi vähäiseen ja jatkuvaan lääkitykseen. Epäsuotuisa ennuste puolestaan liittyi korkeaan kumulatiiviseen lääkemäärään ja useamman psykoosilääkkeen yhtäaikaiskäyttöön. Lääkkeitä käyttävien tutkittavien harmaan aineen kokonaistilavuus oli ei-merkitsevästi pienempi kuin lääkkeettömien tutkittavien. Psykoosilääkityksetön aika ennen magneettikuvausta oli yhteydessä suurempaan harmaan aineen kokonaistilavuuteen sekä paikallisesti suurempaan tilavuuteen oikeassa etukeskipoimussa ja keskiotsapoimussa.

Tämä tutkimus kuvaa ainutlaatuisesti pitkäaikaista psykoosilääkkeiden käyttöä. Se tarjoaa uutta tietoa lääkityksen lopettamisesta ja sen pitkän aikavälin vaikutuksista relapseihin ja aivojen rakenteeseen skitsofreniassa.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-1206-7
ISBN Print: 978-952-62-1205-0
Issue: 1363
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.