Puoli vuosisataa oululaista fennistiikkaa : Oulun yliopiston suomen kielen oppiaine 50 vuotta 1966–2016
Saviniemi, Maija (2016-05-25)
https://urn.fi/URN:ISBN:9789526212111
Tiivistelmä
Aluksi
Vaikka Oulun yliopiston suomen kielen laitoksesta ei olekaan erillistä perustamispäätöstä, sen toiminnan voidaan katsoa alkaneen syksyllä 1966 Kirkkokadun vuokrakaksiossa. Yhden lehtorin työyhteisöstä nopeasti kasvamaan lähtenyt laitos vastasi osaltaan Pohjois-Suomen tarpeeseen saada kouluihin muodollisesti kelpoisia äidinkielenopettajia. Vuosikymmenten varrella laitokselta on valmistunut filosofian kandidaatteja, humanististen tieteiden kandidaatteja, filosofian maistereita, filosofian lisensiaatteja ja filosofian tohtoreita. Puolen vuosisadan aikana opiskelijasukupolvi on vaihtunut jo äideistä tyttäriin, muttei sentään aivan vielä kolmanteen polveen.
Nyt on aika palata hetkeksi menneeseen. Tämä Puoli vuosisataa oululaista fennistiikkaa. Oulun yliopiston suomen kielen oppiaine 50 vuotta 1966–2016 -historiikki julkaistaan verkkojulkaisuna 25.5.2016. Sen julkistamistilaisuus on 27.5.2016 Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan kieliaineiden alumnijuhlassa. Historiikin julkistus on ajoitettu Oulussa 25.–27.5.2016 järjestettävien valtakunnallisten XLIII Kielitieteen päivien yhteyteen.
On ollut ilahduttavaa havaita, että kaikki, joilta olen apua, neuvoa tai muistikuvia kysynyt, ovat mielellään auttaneet minua historiikinteossa eteenpäin. Laitoksen aiemmissa osoitteissa olen käynyt emeritaprofessori Helena Sulkalan kanssa. Historiikkia varten haastatteluja ovat antaneet emeritalehtori Marketta Harju-Autti, emeritalehtori Merja Karjalainen, emeritalehtori Liisa Kylmänen, filosofian maisteri Pirkko Leinonen, professori Harri Mantila, emeritalehtori Irmeli Pääkkönen, emeritusprofessori Pauli Saukkonen sekä Helena Sulkala. Haastatteluja halusin tehdä sitä silmällä pitäen, että samalla koottiin muistitietoa oppiaineen arkistoon mahdollisesti myöhemmin hyödynnettäväksi. Yksityiskohtia varmistellessani olen hätyyttänyt haastateltaviani myös varsinaisen haastattelutilanteen ulkopuolella.
Historiikkityössä apunani oli humanististen tieteiden kandidaatti Osmo Hyövälti, joka on harjoittelunsa aikana syys–lokakuussa 2015 digitoinut valokuvia ja muuta materiaalia historiikkia varten, laatinut useimmissa haastatteluissa käytetyn haastattelurungon ja ollut apunani tekemässä neljä haastattelua.
Lukemattomia yksityiskohtia olen tarkistanut entisiltä ja nykyisiltä opiskelijoilta ja työntekijöiltä. Selvittäessäni laitoksen historiaa toiminnan aloituksesta nykypäivään olen erityisesti vaivannut suomen kielen laitoksella vuonna 1966 opintonsa aloittanutta Helena Sulkalaa, entistä Palolaa, omaa sukuaan Salmea, vuonna 1973 suomen ja saamen kielen laitoksella opintonsa aloittanutta Marketta Harju-Auttia sekä vuonna 1979 suomen ja saamen kielen laitoksella opintonsa aloittanutta Harri Mantilaa.
Historiikki rakentuu valokuvien varaan niin, että keskeisimmät käänteet kuvataan leipätekstissä ja valokuvissa tuodaan esiin monenlaisia tilanteita ja sattumuksia vuosikymmenten varrelta. Koska koottava tieto on osittain hyvinkin hajanaista, olen pyrkinyt tarkistamaan löytämiäni tietoja mahdollisimman monesta lähteestä.
Haastattelujen lisäksi olen hyödyntänyt historiikin tietojen keräämisessä erilaisia julkaisuja ja dokumentteja. Painetuista lähteistä minulla on ollut käytössäni muun muassa vuonna 1998 ilmestynyt Matti Salon ja Matti Lackmanin kirjoittama Oulun yliopiston historia 1958–1993, vuonna 2003 ilmestynyt Jari Sivosen toimittama Oulun koulun satoa sekä vuonna 2007 ilmestynyt Harri Mantilan, Merja Karjalaisen ja Jari Sivosen toimittama Merkityksen ongelmasta vähemmistökielten oikeuksiin. Juhlakirja professori Helena Sulkalan 60-vuotispäivänä. Tietojani olen kartuttanut myös Virittäjä-lehden numerosta 2/1993, jossa ilmestyivät niin Pauli Saukkosen kuin Matti Pääkkösen 60-vuotissyntymäpäivän yhteydessä kirjoitetut artikkelit. Myös Oulun nauhoitearkistosta löytynyt Matti Pääkkösen jäähyväisluento toukokuulta 1994 on ollut materiaalinani. Lähteinäni olen käyttänyt myös seuraavia teoksia: vuonna 1990 Elna Stjernan toimittamaa kirjaa Oulun yliopiston kolmas tohtoripromootio 1989, Suman 25-vuotisjuhlia varten Marianne Lakomäen ja Eeva Mikkosen kirjoittamaa, vuonna 1992 painettua vihkosta Suma seisoo, miehet makaa. Suma vuosien saatossa sekä Jouko Vahtolan juhlakirjassa Historian selkosilla vuonna 2012 julkaistua Marketta Harju-Auttin artikkelia Tornionjoen saarilta pohjoisiin koiriin — Hyrynsalmelta Utsjoelle. Nimistöaiheiset opinnäytteet ja nimistöntallennus Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen oppiaineissa vuosina 1968–2010.
Lähteitäni ovat edellä mainittujen lisäksi olleet Helena Palolan kirjoittama Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitoksen 10-vuotishistoriikki 1.9.1966–31.8.1976, Marjatta Haipuksen toimittama Oulun yliopisto. Suomen ja saamen kielen laitos eli laitoksen 20-vuotishistoriikki vuodelta 1986 sekä laitoksen toimintakertomukset vuosilta 1990–2008. Lisäksi oppiaineen arkistoista on löytynyt joitakin vanhoja kirjeitä 1960-luvulta. Olen selvittänyt tietoja myös Oulun yliopiston toimintakertomuksista vuodesta 1959 lähtien sekä vuosikertomuksista vuodesta 1993 lähtien.
Yliopiston kirjaamon arkistoista olen tarkistanut tiedon jos toisenkin henkilökunnan ystävällisellä avustuksella. Oulun yliopiston viestintäpalvelujen graafinen suunnittelija Petri Ovaskainen on huomaavaisesti auttanut minua kartuttamaan tämän historiikin arkistokuvakokoelmaa. Laitoksen arkistojen lisäksi olen saanut historiikkiin kuvitusta valokuvaamalla itse sekä pyytämällä kuvia käyttööni niin henkilökunnalta kuin muutamilta entisiltä opiskelijoiltakin. Oppiaineen arkistoissa ei ollut laisinkaan valokuvia 1960-luvulta, joten olen erityisen kiitollinen Pirkko Leinoselle, filosofian maisteri Marja-Leena Paanaselle ja Helena Sulkalalle siitä, että he antoivat minulle valokuviaan käyttöön. Myöhempinä aikoina otettuja valokuvia sain puolestani käyttöön filosofian maisteri Hannele Lantto-Kauppilalta sekä filosofian lisensiaatti Tuula Uusi-Hallilalta. Helsingin yliopiston professorien Pertti Virtarannan ja Terho Itkosen kuvat ovat valokuvaaja Pentti Sammallahden ottamia, ja sain ne käyttööni Castrénin perilliset. Helsingin yliopiston suomen ja sen sukukielten professorit 1851–2001 -kirjan toiselta toimittajalta Toni Suutarilta.
Erityisen sydämellisen kiitoksen haluan esittää Pauli Saukkoselle ja Harri Mantilalle tekstin esiluvusta. Professori Jari Sivonen puolestaan keksi tämän historiikin pääotsikon — Puoli vuosisataa oululaista fennistiikkaa. Tutkija Heini Karjalainen on korjannut käsikirjoitusversiosta monenmonta huolimattomuus- ja ajatusvirhettä, ja Puolanka-lehden toimitussihteeri Eija Luukkonen on ollut aina valmis auttamaan sivunvalmistukseen liittyvissä kysymyksissä, ovatpa ne liittyneet kannen ulkoasuun tai 1970-luvulla otettujen valokuvien punaisuuden vähentämiseen.
Lopuksi haluan kiittää vielä yhteisesti kaikkia, jotka mahdollistivat tämän tarinan kertomisen. Kun mietin historiikin kirjoittajan tunnelmia kuluneen lukuvuoden aikana, huomaan toivovani, että tekstin lukijoilla olisi puoleksikaan niin hauskaa kuin minulla on ollut tätä historiikkia kootessani. Mieleni tekeekin lainata Irmeli Pääkkösen aikoinaan Helsingin yliopiston maisteripromootiossaan promoottorin puheesta poimimaa muistolausetta. Forsan et haec olim meminisse iuvabit — Ehkä tätä on joskus oleva hauska muistaa. Toivokaamme suomen kielen oppiaineelle edelleen pitkää ikää ja hyvää vointia.
Oulussa 23. toukokuuta 2016
Maija Saviniemi
historiikin kirjoittaja
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31999]