University of Oulu

Generalized anxiety disorder and health care utilization

Saved in:
Author: Kujanpää, Tero1,2,3
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
3Medical Research Center Oulu
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526212715
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2016
Publish Date: 2016-08-02
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium P117 (Aapistie 5B), on 12 August 2016, at 12 noon
Tutor: Professor Markku Timonen
Reviewer: Professor Jukka Hintikka
Professor Markku Sumanen
Opponent: Professor Pekka Mäntyselkä
Description:

Abstract

Generalized anxiety disorder (GAD) is a mental health problem, which is characterized by excessive anxiety and worry, problems that are difficult to control. In the general population, the 12-month prevalence of GAD is 2-3%, with the lifetime prevalence being about 5%. However, GAD is more prevalent among primary care utilizers i.e. approximately 5-8% of them suffer from this disorder. Earlier studies have revealed GAD to be associated with a high utilization of health care resources.

There were four goals of the present study; i) to investigate the prevalence of GAD among Finnish health care high utilizers, ii) to examine the association between GAD and utilization of different health care services at the population level, iii) to determine whether there would be any association between frequent utilization of health care services, GAD and somatic symptoms and iv) to compare the costs associated with GAD in secondary care in Finland with those attributable to major depressive disorder (MDD). In addition, the Finnish translation of the 7-item GAD scale (GAD-7) was validated.

In a sample (n=150) of health care high utilizers in northern Finland, the prevalence of GAD was found to be 4%; GAD-7 was a valid instrument for detecting GAD in these subjects.

In Northern Finland 1966 Birth Cohort, there was a significant association between GAD and health care utilization. Those subjects who screened positive for GAD with GAD-7 made 112% more total health care visits than other individuals. The results were statistically significant when controlled for potential confounders. Both GAD symptoms and physical symptoms were risk factors for frequent attendance of health care services, and the individuals who tested positive for GAD exhibited a higher rate of physical symptoms.

Secondary care costs of all patients with a new diagnosis of GAD or MDD were calculated 2 years before and after the diagnosis date using the information from the Finnish Hospital Discharge Registers and National Hospital Benchmarking Database. Patients with a history of earlier depression or anxiety disorder had markedly higher costs compared with patients without psychiatric comorbidities. The highest mean individual costs (€19,538) during the 4-year follow-up were observed among patients with new onset of GAD but with a history of other anxiety disorders or MDD.

see all

Tiivistelmä

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on mielenterveyden häiriö, jolle on ominaista ylenmääräinen ahdistuneisuus ja huolestuneisuus, joita on vaikea kontrolloida. Väestöstä noin 2 % on kärsinyt siitä vuoden aikana ja 5 % elinaikanaan. Perusterveydenhuoltoon hakeutuvilla potilailla sen on todettu olevan muuta väestöä yleisempi n. 5-8 %:n täyttäessä diagnostiset kriteerit. Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien käyttävän usein runsaasti terveyspalveluita.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleistyneen ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyttä terveyspalveluita paljon käyttävillä suomalaisilla henkilöillä, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön yhteyttä erilaisten terveyspalveluiden käyttöön väestötasolla, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja somaattisten oireiden yhteyttä terveyspalveluiden suurkäyttöön ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön erikoissairaanhoidossa liittyviä kustannuksia vertaillen niitä masennukseen liittyviin kustannuksiin. Samalla validoitiin yleistyneen ahdistuneisuushäiriön seulontaan kehitetyn GAD-7 seulan suomenkielinen käännös.

Joukossa pohjoissuomalaisia (n=150) terveyspalveluita paljon käyttäviä henkilöitä 4 %:lla todettiin yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Heillä GAD-7-kysely osoittautui toimivaksi seulontatyökaluksi.

Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa väestötasolla tutkittaessa todettiin yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyvän runsasta terveyspalveluiden käyttöä. GAD-7-kyselyssä positiivisen testituloksen saaneilla oli kokonaisuudessaan 112 % enemmän terveyspalveluiden käyttöä. Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä myös huomioitaessa mahdolliset sekoittavat tekijät. Lisäksi sekä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö että somaattiset oireet liittyivät terveyspalveluiden suurkäyttöön.

Sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä ja kansallista sairaaloiden vertailutietokantaa hyödyntäen laskettiin uusien yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen diagnoosin saaneiden potilaiden erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset 2 vuotta ennen ja jälkeen diagnoosin. Erityisen suuret kustannukset olivat niillä uuden diagnoosin saaneilla, joilla oli historiassa aiempi masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Suurimmat keskimääräiset erikoissairaanhoidon kustannukset (19 538 €) todettiin niillä yliestyneen ahdistuneisuushäiriön diagnoosin saaneilla, joilla aiemmin oli todettu jokin muu ahdistuneisuushäiriö tai masennus.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-1271-5
ISBN Print: 978-952-62-1270-8
Issue: 1373
Subjects:
Copyright information: © University of Oulu, 2016. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.