University of Oulu

Major trauma in Northern Finland

Saved in:
Author: Raatiniemi, Lasse
Organizations: University of Oulu Graduate School
University of Oulu, Faculty of Medicine
Medical Research Center
Oulu University Hospital
FinnHEMS Research and Development Unit
Format: ebook
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526213330
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2016
Publish Date: 2016-09-27
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1 of Oulu University Hospital (Kajaanintie 50), on 7 October 2016, at 12 noon
Tutor: Professor Seppo Alahuhta
Doctor Matti Martikainen
Doctor Janne Liisanantti
Reviewer: Doctor Helena Jäntti
Doctor Torsten Eken
Opponent: Docent Lauri Handolin
Description:

Abstract

Trauma patients are a significant patient group for emergency medical services (EMS). Not only are injuries a significant cause of death, they also have a significant long-term impact on functionality and quality of life.

Previous studies have shown that the injury-related mortality rate is higher in sparsely populated areas and that the majority of patients die before the arrival of EMS. Intensive care mortality is significant, and half of seriously injured patients develop multiple organ dysfunction. Airway management is one of the most important procedures that EMS provide for a critically injured patient, but making high-quality care available in a sparsely populated area is challenging. Seriously injured patients also appear to benefit from being transported directly to a trauma centre.

In recent years particular attention has been given to the level and availability of EMS. Hospitals’ readiness to provide acute surgery is also being reorganised. More information is needed about the frequency, circumstances, outcome and acute care of serious and fatal injuries so that health care resources can be allotted appropriately and requirements for prevention can be identified.

The purpose of this research was to investigate the frequency and circumstances of injury-related deaths in Northern Finland and the prognosis of trauma patients encountered by the Finnish helicopter emergency services (FinnHEMS). A particular objective was to examine differences between rural and urban areas. The National Advisory Committee for Aeronautics (NACA) severity score’s ability to predict 30-day mortality was also examined. The fourth part of the study aimed to investigate the pre-hospital airway management performed by non-physicians in Northern Finland.

The study material was comprised of trauma deaths that occurred in Northern Finland in 2007–2011, trauma patients encountered by FinnHEMS units in Northern Finland in 2012–2013, patients encountered by HEMS in Northern Norway in 1999–2009 and a questionnaire regarding pre-hospital airway management to non-physicians.

The study concluded that the rate of trauma deaths is high in Northern Finland, and the influence of alcohol was found in nearly half of pre-hospital trauma death cases. A larger portion of pre-hospital deaths also took place in rural areas. Trauma patients encountered by FinnHEMS units in urban areas who survived to hospital, appeared to have higher 30-day mortality than patients injured in rural areas. The most probable explanation for this difference is that patients injured in urban areas survive to hospital, while trauma patients in rural areas die pre-hospital.

The NACA score was found to reliably predict 30-day mortality. Due to its simplicity, the NACA score can be used to compare patient material from different HEMS bases.

It was found that non-physicians seldom performed airway management. On average, the frequency of performing airway management was low, and there is a need to improve maintenance of skills.


Tiivistelmä

Vammapotilaat ovat merkittävä ensi- ja tehohoidon potilasryhmä. Paisi, että vammautumiset ovat merkittävä kuolinsyy, aiheuttavat ne myös merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että vammakuolleisuus on yleisempää harvaanasutuilla seuduilla ja valtaosa potilaista kuolee jo ennen ensihoidon saapumista paikalle. Tehohoitokuolleisuus on merkittävää ja puolet vaikeasti loukkaantuneista potilaista kärsii monielinvauriosta. Ensihoidon tärkeimpiä tehtäviä kriittisesti vammautuneilla on hengitystien varmistaminen, mutta korkeatasoisen hoidon saatavuus harvaanasutulla seudulla on haasteellista. Vaikeasti vammautuneet potilaat näyttävät myös hyötyvän kuljetuksesta suoraan lopulliseen hoitopaikkaan.

Viime vuosina ensihoidon tasoon ja saatavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi sairaaloiden päivystysvalmiuden uudelleenorganisointi on käynnissä. Lisätietoa tarvitaan vakavien ja kuolemaan johtavien vammojen esiintyvyydestä ja olosuhteista, ennusteesta sekä akuuttihoidon toteutumisesta, jotta terveydenhuollon resursseja voitaisiin kohdentaa tarkoituksenmukaisesti ja ennaltaehkäisyn tarpeet voitaisiin tunnistaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vammakuolemien esiintyvyyttä ja olosuhteita Pohjois-Suomessa sekä suomalaisten lääkintä- ja lääkärihelikopteriyksikköjen (FinnHEMS) kohtaamien vammapotilaiden ennustetta. Erityisenä tavoitteena oli tutkia maaseutu- ja kaupunkialueiden eroja. Lisäksi tutkittiin National Advisory Committee for Aeronautics (NACA)- vaikeusasteluokittelun kykyä ennustaa 30 päivän kuolleisuutta. Neljännen osatyön tavoitteena oli tutkia ensihoitajien suorittaman hengitystien varmistamisen käytäntöä Pohjois-Suomessa.

Tutkimusaineisto koostui vuosina 2007‒2011 Pohjois-Suomessa tapahtuneista vammakuolemista, FinnHEMS:in yksiköiden kohtaamista vammapotilaista Pohjois-Suomessa vuosina 2012‒2013, Pohjois-Norjan pelastushelikopterin kohtaamista potilaista vuosina 1999‒2009 sekä ensihoitajille tehdystä kyselytutkimuksesta hengitystien hallintaan liittyen.

Tutkimuksessa todettiin, että kuolemaan johtaneiden vammojen esiintyvyys on korkea Pohjois-Suomessa. Lisäksi havaittiin, että lähes puoleen sairaalan ulkopuolella tapahtuneisiin vammapotilaiden kuolintapauksiin liittyi alkoholi. Maaseudulla myös suurempi osa menehtyi sairaalan ulkopuolella. FinnHEMS:in yksiköiden kaupunkialueella kohtaamilla vammapotilailla, jotka selvisivät sairaalaan, havaittiin viitettä korkeampaan 30 päivän kuolleisuuteen verrattuna maaseudulla vammautuneihin. Ero johtuu todennäköisemmin siitä, että kaupunkialueella vammautuneet ehtivät sairaalaan kun taas maaseudulla vammapotilaat kuolevat jo ennen ensihoitopalvelun saapumista.

NACA-vaikeusasteluokittelun todettiin ennustavan luotettavasti 30 päivän kuolleisuutta. Yksinkertaisuutensa vuoksi se soveltuu potilasmateriaalin vertailemiseen eri tukikohtien välillä.

Ensihoitajan suorittama hengitystien varmistaminen havaittiin olevan harvinaista. Keskimääräisesti suoritteita tapahtui harvoin, ja taitojen ylläpitämisessä oli parantamisen varaa.


Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-1333-0
ISBN Print: 978-952-62-1332-3
Issue: 1383
Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.