University of Oulu

Chlamydia trachomatis infections in neonates and infants

Saved in:
Author: Honkila, Minna1,2,3,4
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
3Medical Research Center Oulu
4Oulu University Hospital
Format: ebook
Version: published version
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526219875
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2018
Publish Date: 2018-09-18
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 12 of Oulu University Hospital (Kajaanintie 50), on 28 September 2018, at 12 noon
Tutor: Docent Terhi Tapiainen
Professor Matti Uhari
Docent Marjo Renko
Reviewer: Professor Ville Peltola
Docent Mirja Puolakkainen
Opponent: Docent Aino Ruohola
Description:

Abstract

Around 3% of pregnant women in Finland have genital Chlamydia trachomatis infection, which can be transmitted from mother to newborn at birth. The risk of transmission has been reported to be 10–70% in vaginal deliveries resulting in conjunctivitis in 10–30% of cases and lower respiratory tract infection in 0–20% of cases. Although usually benign, Chlamydia trachomatis infections in infancy may result in long-term consequences, including conjunctival and corneal scarring, chronic cough and abnormal lung function.

Based on the transmission rates published in prior studies, chlamydial conjunctivitis should occur in approximately 200 infants and chlamydial lower respiratory tract infection in 100 infants each year in our country, but in clinical practice we rarely encounter or diagnose infants with Chlamydia trachomatis infections. To investigate the reason for this discrepancy and to improve the recognition of Chlamydia trachomatis-infected infants, we set out to study the risk of vertical transmission of Chlamydia trachomatis in a population-based setting, to describe the typical features of Chlamydia trachomatis infections in infants and to evaluate the occurrence of Chlamydia trachomatis in both neonatal conjunctivitis and lower respiratory tract infections in infants.

When studying the probability of vertical transmission of Chlamydia trachomatis a search through two national health registers for 1996–2011 yielded 206 children aged less than four years with a possible Chlamydia trachomatis infection. In a cohort of 933 823 births this represented an occurrence of 0.22 per 1000 live births (95% confidence interval 0.19–0.25). The risk of vertical transmission of Chlamydia trachomatis leading to a symptomatic infection in infancy was 0.8–1.8%.

A review of patient charts to evaluate the typical features of Chlamydia trachomatis infections in infants (124/206) revealed that one-third of the infants with chlamydial conjunctivitis (33/124) had spontaneous bloody discharge from the infected eyes. Almost half of the infants with chlamydial lower respiratory tract infection (15/32) had wheezing, but the characteristic staccato cough was not recorded in any of them. The median diagnostic delay from the onset of symptoms was 13 (range 4–374) days for conjunctivitis and 25 (range 10–149) days for lower respiratory tract infection. One neglected child developed bilateral corneal scars due to untreated chlamydial conjunctivitis.

To investigate the occurrence of Chlamydia trachomatis in neonatal conjunctivitis, 173 neonates with clinical conjunctivitis at child health clinics were examined prospectively during 2010–2015 and none of the 163 cases tested had chlamydial or gonococcal conjunctivitis (0%; 95% confidence interval 0%–2.2%). Viral conjunctivitis was diagnosed in 8/167 cases (4.8%; 95% confidence interval 2.1%–9.2%) and non-chlamydial bacterial conjunctivitis in 58/160 (36%; 95% confidence interval 29%–44%).

To investigate the occurrence of Chlamydia trachomatis in lower respiratory tract infections, 228 infants aged less than six months with lower respiratory tract infection presenting at the paediatric emergency department of Oulu University Hospital were examined prospectively over a period of a complete epidemiological year. One infant (0.4%; 95% confidence interval 0.01%–2.4%) had lower respiratory tract infection caused by Chlamydia trachomatis and another was diagnosed with whooping cough (0.4%; 95% confidence interval 0.01%–2.4%). The majority of the infants with lower respiratory tract infection (203/228) had a respiratory viral infection.

It may be concluded that the risk of mother-to-child transmission of Chlamydia trachomatis leading to a clinical illness in the infant in this era of nucleic acid-based diagnostics was less than 2%, which is significantly lower than in earlier studies. The population-based prevalence of neonatal chlamydial conjunctivitis in primary care was less than 2% and that of chlamydial lower respiratory tract infection in a hospital setting less than 2.5%. The long-term prognosis for Chlamydia trachomatis infections in infancy was good. Common respiratory viruses were detected in 5% of the neonatal conjunctivitis cases.

see all

Tiivistelmä

Noin 3 %:lla suomalaisista raskaana olevista naisista on klamydian (Chlamydia trachomatis) aiheuttama sukupuolitauti, joka voi tarttua äidistä lapseen synnytyksessä. Tartuntariskin on raportoitu olevan alatiesynnytyksessä noin 10–70 %. Noin 10–30 % tartunnan saaneista lapsista sairastuu silmätulehdukseen ja 0–20 % keuhkokuumeeseen. Vaikka imeväisten klamydiainfektiot ovat useimmiten lieviä tauteja, imeväisiällä sairastettu klamydiainfektio voi aiheuttaa silmän side- ja sarveiskalvon arpeutumista, pitkittynyttä yskää ja keuhkofunktion alenemaa.

Aiempien tutkimusten perusteella arvioimme, että Suomessa sairastuu vuosittain noin 200 imeväistä klamydian aiheuttamaan silmätulehdukseen ja noin 100 imeväistä klamydiakeuhkokuumeeseen. Kliininen kokemuksemme on kuitenkin, että kohtaamme klamydiaa sairastavia imeväisiä varsin harvoin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ja klamydiaa sairastavien imeväisten paremmaksi tunnistamiseksi suunnittelimme tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää väestöpohjainen riski klamydian tarttumiselle äidistä vastasyntyneeseen, kuvata imeväisten klamydiainfektioiden tyypilliset piirteet sekä selvittää klamydian osuus imeväisten silmätulehduksissa ja alle kuuden kuukauden ikäisten imeväisten alahengitystieinfektioissa.

Klamydian sairastaneet lapset poimittiin kahdesta suomalaisesta terveydenhuoltorekisteristä vuosina 1996–2011. Tuona aikana 206 lasta oli sairastanut mahdollisen klamydiainfektion, joten klamydian ilmaantuvuus oli 0,22/1000:tta elävänä syntynyttä kohti (95 % luottamusväli 0,19–0,25). Väestöpohjainen riski äidin sukupuoliklamydian tarttumiselle vastasyntyneeseen niin että lapselle aiheutuu oireinen infektio oli 0,8–1,8 %. Saatavilla olevien potilasasiakirjojen (124/206) perusteella kolmasosalla (33/124) imeväisistä, jotka sairastivat klamydian aiheuttamaa silmätulehdusta, oli oireena spontaani verinen kyynel- tai rähmäerite. Klamydiakeuhkokuumetta sairastavista puolella (15/32) esiintyi hengityksen vinkumista, mutta klamydiakeuhkokuumeelle tyypillistä hakkaavaa yskää (”staccato-yskä”) ei todettu yhdelläkään imeväisellä. Diagnostinen viive oli verrattain pitkä: 13 päivää (vaihteluväli 4–374) silmätulehduksessa ja 25 päivää (vaihteluväli 10–149) keuhkokuumeessa. Yhdelle laiminlyödylle lapselle kehittyi molemminpuoliset sarveiskalvoarvet hoitamattoman klamydiainfektion seurauksena.

Vastasyntyneen silmätulehdustutkimukseen rekrytoitiin 173 alle 30 päivän ikäistä lasta Oulun kaupungin lastenneuvoloissa vuosina 2010–2015. Klamydian tai tippurin aiheuttamaa silmätulehdusta ei todettu yhdelläkään 163:sta tutkitusta vauvasta (0 %; 95 % luottamusväli 0 %–2,2 %). Viruksen aiheuttama silmätulehdus todettiin kahdeksalla vauvalla (4,8 %; 95 % luottamusväli 2,1 %–9,2 %) ja jonkin muun bakteerin kuin klamydian aiheuttama silmätulehdus 58:lla vauvalla (36 %; 95 % luottamusväli 29 %–44 %).

Imeväisten alahengitystieinfektiotutkimukseen rekrytoitiin 228 alle kuuden kuukauden ikäistä imeväistä yliopistosairaalan lastenpäivystyksessä yhden epidemiologisen vuoden aikana. Klamydian aiheuttama hengitystieinfektio diagnosoitiin yhdellä imeväisellä (0,4 %; 95 % luottamusväli 0,01 %–2,4 %) ja hinkuyskä niin ikään yhdellä (0,4 %; 95 % luottamusväli 0,01 %–2,4 %). Valtaosalla (203/228) alahengitystieinfektio-oireisista imeväisistä oli viruksen aiheuttama infektio.

Yhteenvetona voimme todeta, että klamydia tarttui äidistä lapseen alle 2 %:ssa synnytyksistä, mikä on huomattavasti harvinaisempaa kuin aiemmin on luultu. Klamydian aiheuttamien silmätulehdusten esiintyvyys oli alle 2 % ja alahengitystieinfektioiden alle 2,5 % alueemme lapsiväestössä. Klamydian aiheuttamat pitkäaikaishaitat olivat harvinaisia. Tavallisten hengitystievirusten osuus vastasyntyneiden silmätulehduksissa oli 5 %.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-1987-5
ISBN Print: 978-952-62-1986-8
Issue: 1477
Subjects: