University of Oulu

Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen vaikutus terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin

Saved in:
Author: Ervasti, Tytti-Maarit1,2
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Medicine
Format: ebook
Version: published version
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526220925
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2018
Publish Date: 2018-11-13
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Dentopoliksen luentosalissa H1091 23. marraskuuta 2018 kello 12
Tutor: Professor Helvi Kyngäs
Reviewer: Professor Tarja Suominen
Professor Leena Salminen
Opponent: Docent Tarja Kvist
Description:

Abstract

In this study constructed a life course –aware age management model for the health care sector so it can be exploited by health care organizations nationally. The purpose of this study is to describe and explain how leadership, through the use of life course –aware age management, affects the well-being, and describe amount of sick leaves and retirement of diverse-employees in health care before and after intervention. The research consisted of three parts: 1) a description of earlier age management models, 2) a description of the needs and requirements of age-diverse employees for age management, and 3) a description of life course –aware age management effect on the well-being of an age-diverse workforce in the health care sector, and a description of amount of sick leaves and retirement of diverse-employees in health care before and after intervention. The results of parts one and two were made into the Life course –Aware Age Management Model.

The well-being data were collected from nurses and doctors from one central hospital´s area of operation in 2014 (N = 702) and 2016 (N = 764). The research was conducted using intervention research methods. Quantitative data were analyzed by using statistical multivariate methods. Statistics on sick leave and retirement were also exploited in the data comparison. Employee age management needs were surveyed in connection with the first well-being measurement. Qualitative data were analyzed using deductive content analysis.

The doctors and nurses valuated the realization of well-being mainly in the same way. No significant statistical association was found between employee age and well-being. Management using the Life course –Aware Age Management Model influenced employee well-being so that the way in which leadership was experienced improved between 2014 and 2016. The change was statistically extremely significant (p = 0.001). No impact was found on the amount of sick leaves and retirements. The amount of sick leaves and retirement was found no statistically significant change.

The knowledge generated in this study can be exploited in the management of age-diverse workforces in health care. Using the Life course –Aware Age Management Model, employers can identify the support an age-diverse workforce requires to maintain their know-how, working ability and work-life balance. The results of this study can be utilized in leadership, education, and age management and well-being research.

see all

Tiivistelmä

Tutkimuksessa muodostettiin Elämänkulkutietoinen ikäjohtamisen toimintamalli terveysalalle. Malli on hyödynnettävissä terveysalalle valtakunnallisesti. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää miten Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen toimintamallin mukainen johtaminen vaikuttaa terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin, sekä kuvata sairauspoissaolo- ja eläköitymismääriä ennen ja jälkeen intervention. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta: 1) kuvattiin kirjallisuuden perusteella aiempia ikäjohtamisen toimintamalleja, 2) kuvattiin terveysalan eri-ikäisen henkilöstön ikäjohtamiskeinoja ja ikäjohtamistarpeita laadullisen aineiston perusteella, ja 3) kuvattiin ja selitettiin elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen vaikutusta terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin interventiotutkimuksella, johon kuului alkumittaus ja vuoden kuluttua seurantamittaus ja kuvattiin sairauspoissaolojen ja eläköitymisten määriä ennen ja jälkeen intervention. Osatutkimusten 1 ja 2 perusteella muodostettiin Elämänkulkutietoinen ikäjohtamisen toimintamalli.

Osatutkimusten 2 ja 3 aineistot kerättiin yhden keskussairaalan operatiivisen toimialueen lääkäri- ja hoitohenkilöstöltä vuosina 2014 (N = 702) ja 2016 (N = 764). Vaiheen 2 aineisto analysoitiin induktiivis-deduktiivisella sisällönanalyysilla ja määrällinen aineisto tilastollisin monimuuttujamenetelmin. Lisäksi kerättiin työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon tilastoista tietoja henkilöstön sairauspoissaoloista ja eläköitymisestä.

Hoitajat ja lääkärit arvioivat työhyvinvoinnin toteutumista osapuilleen samansuuntaisesti. Iän ja työhyvinvoinnin osa-alueiden välistä tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut. Elämänkulkutietoisen ikäjohtamismallin mukainen toiminta vaikutti työhyvinvointiin siten, että esimiestyön koettiin parantuneen vuodesta 2014 vuoteen 2016 ja työhyvinvoinnin muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,001). Sairauspoissaolo- ja eläköitymismäärissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ennen ja jälkeen intervention.

Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveysalan eri-ikäisen henkilöstön johtamisessa. Tutkimuksessa muodostettua Elämänkulkutietoista ikäjohtamisen toimintamallia hyödyntämällä terveysalan esimiehet voivat paremmin huomioida eri-ikäisen henkilöstönsä tuen tarpeita osaamisen johtamisessa, työkyvyn ylläpitämisessä, sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstöjohtamisessa, koulutuksessa, sekä työhyvinvoinnin ja ikäjohtamisen tutkimuksessa.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica
ISSN: 0355-3221
ISSN-E: 1796-2234
ISSN-L: 0355-3221
ISBN: 978-952-62-2092-5
ISBN Print: 978-952-62-2091-8
Issue: 1491
Subjects: