University of Oulu

Ecology of lawbreaking : effects of poaching on legally harvested wolf populations in human-dominated landscapes

Saved in:
Author: Suutarinen, Johanna1,2,3,4
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Science, Biology
3Natural Resources Institute Finland (Luke)
4Scandinavian Wolf Research Project SKANDULV
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526222271
Language: English
Published: Oulu : University of Oulu, 2019
Publish Date: 2019-04-23
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 3 May 2019, at 12 noon
Tutor: Research professor Ilpo Kojola
Professor Jouni Aspi
Associate Professor Håkan Sand
Reviewer: Doctor Hans Peter Hansen
Professor Veijo Kaitala
Opponent: Professor Marco Apollonio
Description:

Abstract

Illegal killing of wolves (hereinafter ’wolf poaching’) in human-inhabited areas where wolves are also legally harvested is a special case of wildlife crime. This doctoral thesis examines wolf poaching in Finland and Sweden from the ecological perspective. In the first paper, we examined the causes of mortality among collared Finnish wolves and the role of estimated poaching rates on population changes. The second paper related the likelihood of being poached to covariates expressing different dimensions of the wolf conflict at two spatial scales (territory and country level) in Finland. Third paper turns the focus to Sweden, where we examined the disappearances of adult wolves in relation to population size, legal harvest and inbreeding. The first two studies were done in collaboration with the Natural Resources Institute Finland (Luke) and the third with the Scandinavian wolf research project SKANDULV. Poaching outnumbered other causes of death. Most poaching cases were unverified. Other causes of death were legal harvest, traffic and natural mortalities. Both populations had a relatively high number of wolves with unknown fates. Inbreeding was not related to the disappearances of adult wolves in Sweden. Remoteness to human inhabitation and the detectability of the wolves from the forest roads (road crossings by wolves) increased the likelihood of poaching in Finland. Adult wolves suffered high risk of poaching in both populations. Risk was highest in early spring in Finland. Larger population size increased and the number of legally harvested wolves decreased poaching in both countries. Poaching seemed to limit the study populations despite the management efforts that used legal hunting as a tool to increase tolerance towards wolves.

see all

Tiivistelmä

Suden ja ihmisen rinnakkainelo johtaa konflikteihin, joiden lievittämiseksi susikantoja rajoitetaan usein luvallisella metsästyksellä. Suteen kohdistuu lisäksi laitonta tappamista eli salametsästystä. Tämä väitöstutkimus selvittää salametsästyksen ekologisia vaikutuksia Suomen ja Ruotsin susipopulaatioihin. Ensimmäisessä osatyössä selvitimme suomalaisten pantasusien kuolinsyitä, arvioimme salametsästyksen voimakkuutta ja sen vaikutuksia populaatiotasolla. Toisessa osatyössä tarkastelimme susikonfliktiin liittyvien ennustetekijöiden vaikutusta laittomasti tapetuksi tulemisen riskiin reviiritasolla ja koko Suomen mittakaavassa. Kaksi ensimmäistä osatyötä tehtiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) suurpetotutkimuksessa. Kolmas osatyö tehtiin osana skandinaavista susitutkimushanketta (SKANDULV). Siinä selvitimme populaatiokoon, luvallisen pyynnin ja sukusiittoisuuden vaikutuksia aikuisten susien katoamiseen Ruotsissa. Salametsästys oli susien yleisin kuolinsyy, mutta suurin osa tapauksista jää toteen näyttämättä. Muita kuolinsyitä olivat luvallinen metsästys, liikenne ja luonnolliset kuolinsyyt. Aineistoissa oli runsaasti kohtaloltaan tuntemattomaksi jääneitä yksilöitä. Yksilöiden sukusiittoisuusaste ei ollut yhteydessä susien katoamisiin Ruotsissa. Syrjäinen sijainti ja susien havaittavuus metsätiestöltä lisäsivät laittoman tapon todennäköisyyttä Suomessa. Salametsästysriski oli korkein kevättalvella. Aikuisilla susilla oli huomattavan korkea riski tulla laittomasti tapetuksi. Tutkimuksen perusteella salametsästyksen määrää selittävät erityisesti susipopulaation kulloinenkin koko ja luvalliset pyyntimäärät. Suurempi susikanta lisäsi salametsästystä ja metsästyslupien määrä vähensi sen riskiä. Salametsästys vaikuttaa säädelleen susikantoja siitä huolimatta, että susikonfliktia on pyritty lieventämään luvallisella metsästyksellä.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. A, Scientiae rerum naturalium
ISSN: 0355-3191
ISSN-E: 1796-220X
ISSN-L: 0355-3191
ISBN: 978-952-62-2227-1
ISBN Print: 978-952-62-2226-4
Issue: 730
Subjects:
Copyright information: © University of Oulu, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.