University of Oulu

Opettajan ammatti-identiteetin muotoutuminen matemaattisten aineiden opetusharjoittelussa

Saved in:
Author: Hasari, Matti1,2
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Education
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526223278
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2019
Publish Date: 2019-09-20
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtori-koulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tönning-salissa (L4) 2. lokakuuta 2019 klo 12.00
Tutor: Professor Raimo Kaasila
Reviewer: Docent Risto Patrikainen
University Lecturer Päivi Perkkilä
Opponent: Docent Jorma Joutsenlahti
Description:

Abstract

In this thesis, I will focus on the changes in the professional identity of pre-service teachers in mathematics, physics and chemistry during their teacher training. The study material consists of 43 pre-service teachers’ learning journals in the academic year of 2005–2006.

Bruner (1986) separates two modes of thinking: Narrative and paradigmatic. In this study, I focus on narrative thinking. According to Denzin (1989), a story includes a plot, a middle point and an ending, and the turning points in the story often have a special meaning.

In applying narrative method, and by using purposeful sampling I selected six different pre-service teachers’ journals as study material. Applying Polkinghorne’s (1995) approach, the pre-service teachers’ case descriptions were emplotted. The narratives included the changes that had happened in various subdomains of teacher’s professional identity. After that I compared the six case descriptions systematically on the basis of the central themes including the pre-service teachers’ self-esteem related to teaching and mastering the subjects, reflection, emotions, and how to deal with them, and beliefs of students and teaching. A special attention was paid to the changes in them. One point of interest was to find out what kind of meaning the teacher trainers had on the changes in the pre-sevice teachers’ professional identity.

According to the main findings, only one pre-service teacher’s professional identity has developed during the training periods in all central aspects. Self-esteem related to mastering the subjects remained good with almost all the pre-service teachers, but self-esteem related to teaching improved with three cases, and got worse with two cases. With some pre-service teachers, the focus on their reflection changed from themselves towards student’s activity. Coping with tenseness, failures in dealing with negative emotions and insecurity about one’s professional identity were in the main role in their stories.

All pre-service teachers had teacher-centered lessons in mathematics, but some started to value student-centered orientation also. Physics and chemistry lessons were more student-centered including, for example, project and lab work. Beliefs about students became more positive. The significance of the teacher trainers in developing a pre-servive teacher’s professional identity was often quite minor.

see all

Tiivistelmä

Tutkin matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajaopiskelijoiden ammatti-identiteetin kehittymistä heidän opetusharjoittelunsa aikana. Tutkimusaineistona olivat 43:n lukuvuonna 2005–2006 opetusharjoitteluihin osallistuneiden opettajaopiskelijan pitämät oppimispäiväkirjat.

Bruner (1986) erottaa kaksi ajattelun muotoa: narratiivisen ja paradigmaattisen. Tässä tutkimuksessa fokusoidun narratiiviseen ajatteluun. Denzinin (1989) mukaan tarinassa on juoni, alku, keskikohta ja loppu, ja käännekohdat tarinassa saavat erityisen merkityksen.

Narratiivista lähestymistapaa käyttäen valitsin tutkimusaineistoksi harkinnanvaraisesti kuuden erilaisen opettajaopiskelijan oppimispäiväkirjat. Polkinghornea (1995) soveltaen juonensin opettajaopiskelijoiden tapauskuvaukset niin, että ne sisälsivät opettajan ammatti-identiteetin eri osa-alueissa tapahtuneet muutokset. Sen jälkeen vertailin tapauskuvauksia systemaattisesti keskeisten teemojen osalta. Keskeisiä teemoja olivat opettamiseen ja opetettavan aineen osaamiseen liittyvä itsetunto, reflektointi, tunteet ja niiden käsittely sekä uskomukset oppilaista ja opettamisesta. Kiinnitin erityisesti huomiota muutoksiin. Tarkastelin myös opetusharjoittelun ohjaajien merkitystä opettajaopiskelijan ammatti-identiteetin muutoksiin.

Päätulokseni ovat seuraavat: Vain yhden opettajaopiskelijan ammatti-identiteetti kehittyi opetusharjoittelun aikana jokaisella opettajan ammatti-identiteetin keskeisellä osa-alueella. Opetettavan aineen osaamiseen liittyvä itsetunto säilyi lähes kaikilla opettajaopiskelijoilla hyvänä, mutta opettamiseen liittyvä itsetunto nousi kolmella ja laski kahdella opetusharjoittelun aikana. Opettajaopiskelijoiden reflektointi muuttui osalla itsestä oppilaan toimintaan kohdistuvaksi. Jännittämisestä selviytyminen, negatiivisten tunteiden käsittelyn epäonnistuminen ja epävarmuus opettajan ammatti-identiteetistä olivat pääosassa opettajaopiskelijoiden kertomuksissa. Opettajakeskeisyys painottui kaikilla opettajaopiskelijoilla matematiikan opetuksessa, osalla tapahtui muutosta oppilaskeskeiseen suuntaan. Fysiikan ja kemian oppitunneilla oppilaskeskeisyys näkyi oppilastöiden ohjaamisen kautta. Uskomukset yläasteen oppilaista muuttuivat positiivisemmiksi. Ohjaajan merkitys opettajaopiskelijan ammatti-identiteetin kehityksessä tuli melko vähän esille.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium
ISSN: 0355-323X
ISSN-E: 1796-2242
ISSN-L: 0355-323X
ISBN: 978-952-62-2327-8
ISBN Print: 978-952-62-2326-1
Issue: 186
Type of Publication: G4 Doctoral dissertation (monograph)
Field of Science: 516 Educational sciences
Subjects:
Copyright information: © University of Oulu, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.