University of Oulu

Teinikuntatoiminnan sukupolvet : muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950–1970-luvuilla

Saved in:
Author: Jouhki, Essi1,2
Organizations: 1University of Oulu Graduate School
2University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 4.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/urn:isbn:9789526225173
Language: Finnish
Published: Oulu : University of Oulu, 2020
Publish Date: 2020-02-11
Thesis type: Doctoral Dissertation
Defence Note: Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan OP-Pohjola-salissa (L6) 21. helmikuuta 2020 klo 12.00
Tutor: Professor Tiina Kinnunen
Docent Kaisa Vehkalahti
Reviewer: Professor Kari Teräs
Professor Kimmo Jokinen
Opponent: Professor Laura Kolbe
Description:

Abstract

This dissertation studies Finnish upper secondary school students’ associational life from the beginning of the1950s through the 1970s. The study focuses on the student generations of that time as well as their memories of participation in local student associations. Through a large body of memory-based sources, this research analyzes how student associations were transformed during the period, and how the student generations can be characterized.

Student associations were a traditional form of secondary school students’ spontaneous activity that boosted their sense of community and offered a platform for innovation as well as the execution of important issues. Local student associations were organized under a central organization, The Finnish Union of Secondary School Students, which was an acknowledged representative and political advocate for students. Its influence, both on the lives of students and in Finnish educational policy, have been significant and far-reaching but have gone widely unrecognized. For example, discussions on the history of student radicalism largely neglect school-aged children and their activism. However, during the 1960s, student associations grew into a national-level school student movement and students exemplified socially and politically active, even radical, young people.

This research examines students’ peer activity from a temporal perspective. By doing so, this research offers new historical knowledge on the mechanisms of young people’s participation and the formation of a sense of community among them. The research is built on a dialogue between multidisciplinary sources and methods which focus on narrativity and remembering. In addition, the history of the school student movement is perceived through archival sources and newspapers. Personal and subjective memories and narrative interpretations of historical documents are at the core of the research method. Both the premise and the most significant result of this research is the notion that the post-war school student movement can be seen to consist of four student generations. This generational typology is the basis for the argument that the tradition of student associations was, in fact, a sedimentary generational movement: the tradition was passed on, and each student generation embraced the tradition and transformed it into their own.

see all

Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa tutkitaan oppikoulujen teinikuntien historiaa ja menneiden koululaissukupolvien muistoja ja kokemuksia osallisuudestaan teinikuntien toiminnassa. Väitöskirjassa analysoidaan laajan muistitietoaineiston kautta, miten teinikuntatoiminta muuttui 1950- ja 1970-lukujen välisenä aikana ja millaisia erityispiirteitä näiden vuosikymmenten sisään mahtuvilla teinisukupolvilla oli.

Teinikunnat olivat oppikoululaisten omaehtoinen toimintamuoto, joka ylläpiti yhteisöllisyyttä sekä tarjosi mahdollisuuden kokeilla ja toteuttaa yhdessä tärkeitä asioita. Teinikuntien kattojärjestönä toimi Suomen Teiniliitto, josta kasvoi valppaan koululaisnuorison edunvalvoja ja äänekäs poliittinen puolestapuhuja. Teinitoiminnan vaikutukset koululaisten elämään ja suomalaiseen koulutuspolitiikkaan ovat olleet merkittäviä, mutta historiallisena ilmiönä lähes tutkimattomia. Esimerkiksi opiskelijaradikalismin historiassa kouluikäiset nuoret ovat jääneet sivuosaan. Kulttuuriharrastusten varaan rakentuneesta teinitoiminnasta kasvoi 1960-luvun kuluessa yhteiskunnallinen koululaisliike, ja teinikuntalaisista muodostui malliesimerkki yhteiskunnallisesti ja poliittisesti osallistuvista ja aktiivisista, jopa radikaaleista, koululaisista. Tutkimus asettaa koululaisten vertaistoiminnan ajalliseen perspektiiviin ja tuottaa historiallista tutkimustietoa nuorten yhteiskunnallisesta osallistumisesta, vapaa-ajasta ja yhteisöllisyyden muodostumisesta.

Väitöstutkimus rakentuu monitieteisten aineistojen väliselle keskustelulle, jossa painopiste on kerronnallisuudessa ja muistamisessa. Teinikuntatoiminnan historiaa rakennetaan myös perinteisten historiantutkimuksen lähdeaineistojen, kuten arkistojen ja sanomalehtien kautta. Tutkimusmenetelmän ytimessä ovat henkilökohtaisten muistojen sekä historian lähdeaineistojen kerronnalliset tulkinnat. Aineistojen vuoropuhelun kautta arvioidaan teinikuntatoiminnan henkilökohtaisia ja laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä ja vaikutuksia. Väitöstutkimuksen keskeinen tutkimustulos on sotien jälkeisen teinikuntatoiminnan jakaminen neljään toisistaan eroavaan teinisukupolveen. Neliosaisen sukupolvitypologian pohjalta tutkimuksessa esitetään, että teinikuntatoiminta oli pohjimmiltaan kerrostunut sukupolviliike, jossa teinisukupolvet vuorollaan kokivat teinitoiminnan omakseen ja muovasivat traditiosta oman näköisensä.

see all

Series: Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora
ISSN: 0355-3205
ISSN-E: 1796-2218
ISSN-L: 0355-3205
ISBN: 978-952-62-2517-3
ISBN Print: 978-952-62-2516-6
Issue: 178
Type of Publication: G4 Doctoral dissertation (monograph)
Field of Science: 615 History and archaeology
Subjects:
Copyright information: © University of Oulu, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.